Datanopeuden kasvulle netin runkoverkoissa on näemmä loputon tarve. Tähän vastatakseen tutkijat Tukholman KTH:ssä, RIse-tutkimuskeskuksessa Ruotsissa ja Riian teknillisessä yliopistossa ovat demonneet tekniikkaa, jolla yllettiin 310 gigabaudin maailmanennätykseen optisen linkin symbolinopeudessa.
Demoa ja sen tuloksia esitellään OFC 2023:ssa, joka on maailman suurin optisen viestinnän ja verkkoalan ammattilaisten konferenssi. Demossa käytetiin mittauslaitevalmistaja Keysight Technologiesin uutta M8199B-aaltomuotogeneraattoria. Se tarjoaa
n (RTU) kanssa ensimmäiset 310 GBaud-taajuudet käyttämällä on-off-avainmodulaatiota ja 160 GBaud-nopeudet käyttämällä PAM6-modulaatiota suoralla tunnistusjärjestelmällä tukemaan 1,6 Tbps sovelluksia. Saavutus esitellään 75 gigahertsin kaistanleveyden ja 2,5 V lähtöamplitudin. Signaalia mitattiin 110 gigahertsin UXR1104A Infiniium -oskilloskoopilla.
Koneoppimisen, tekoälyn, 5G:n ja esineiden internetin sovellukset lisäävät jatkuvasti kasvavan kaistanleveyden kysyntää. Tämä kasvu asettaa haastavia kaistanleveysvaatimuksia datakeskusten optisille linkeille. Vastauksena palvelinkeskusten operaattorit etsivät ratkaisuja kapasiteetin skaalaamiseksi 1,6 terabitin linkkiä kohti tavalla, joka alentaa siirretyn bitin kustannuksia ja virrankulutusta.
Keysight ja RISE-tutkimuskeskus keskittyivät lähestymistapaan, jossa käytetään matalan latenssin intensiteetin modulaatiota ja ns. suoratunnistusjärjestelmää (IM/DD) korkeimmalla mahdollisella siirtonopeudella. Lisäämällä järjestelmän siirtonopeutta tiimi voisi lisätä järjestelmän lähettämän tiedon määrää vähentämällä 800 gigabitin ja 1,6 terabitin kapasiteetin saavuttamiseen tarvittavien aallonpituuksien määrää.
Tuloksena Keysight ja tutkimusryhmä ylsivät ennätykselliseen 310 GBaudin symbolinopeuteen on-off-leying -modulaatiolla ja 160 GBaudiin PAM6-modulaatiolla. Demo osoittaa, että PAM4- ja PAM16-moduloinnilla voidaan päästä kustannustehokkaisiin huippunopeisiin yhteyksiin palvelinkeskuksissa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
