Kosketusnäytöissä on jo pitkälti siirrytty rakenteisiin, joissa käytetään ohutkalvoja lasin kanssa. Vanha lasi-lasi -rakenne kuitenkin elää ja voi hyvin. Syyllisenä tähän voidaan pitää Applea ja sen iPhone 4 -älypuhelinta.
Tai syyllisiä ovat oikeastaan kuluttajat, jotka edelleen ostavat suuria määriä iPhone 4 -kännyköitä ja iPad 2 -tabletteja. Näiden näytöt perustuvat vanhempaan tekniikkaa, mutta niin kauan kuin ne myyvät, pitää vanhoja ruutujakin valmistaa.
Lasi-lasi -rakenne on nykyisiä ratkaisuja painavampi ja paksumpi. Myös sen tuotanto on alttiimpi ongelmille, joten saanto on heikompi. Toisaalta lasi-lasi -rakenne on optisesti erittäin hyvä ITO-kalvoja hyödyntäviin verrattuna, mikä on ollut iso osa Applen laitteiden suosion kasvua.
Ainakaan vielä vanhan lasikosketusnäytön taru ei ole päättymässä. Apple myy edelleen 4-6 miljoonaa iPhone 4 -mallia vuosineljänneksen aikana. Volyymi riittää siihen, että tuotantolinjat pidetään pystyssä.
Myös muut valmistajat ovat joissakin malleissa suosineet vanhaa rakennetta. Esimerkiksi Lenovo ja Huwei käyttävät näyttöä eräissä halvoissa ja keskihintaisissa älypuhelimissaan.
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.