LähiTapiola on päättänyt tuplata Bug Bounty -ohjelmansa kautta valkohattuhakkereille tarjoamansa maksimipalkkion. Aiemmin tietoturvahaavoittuvuuksien löytämiseen tähtäävän ohjelman enimmäispalkkiona oli 50 000 euroa. Nyt summa on nostettu 100 000 euroon.
Satatonnia on kansainväliselläkin mittapuulla houkutteleva. Suomessa yhdenkään yrityksen palkkiot eivät ole aiemmin yltäneet samalle tasolle. - Tavoittelemme maailmanluokan hakkereita palveluidemme kimppuun. Palveluitamme kolkutellaan, skannataan ja tutkitaan vuorokauden ympäri aktiivisesti ympäri maailman. Haluamme pysyä askeleen edellä kyberrikollisista, kertoo LähiTapiolan tietoturvajohtaja Leo Niemelä (kuvassa).
Tyypillisesti valkohattuhakkerit työskentelevät bug bounty -palkkio-ohjelmien kautta. LähiTapiolan Bug Bounty -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2015 lähtien. Siinä palkitaan hakkereita, jotka löytävät LähiTapiolan verkkopalveluista haavoittuvuuksia ja ilmoittavat niistä yhtiölle. Hakkerien avustuksella on korjattu järjestelmistä satoja haavoittuvuuksia. Suurin tähän mennessä maksettu yksittäinen palkkio on ollut 18 000 euroa.
- Kyberrikollisuus aiheuttaa maailmanlaajuisesti yksityisille ja julkisille toimijoille satojen miljardien eurojen menetyksiä joka vuosi. Finanssialalla kyberturvallisuus otetaan vakavasti. Esimerkiksi tekoäly avaa rikollisille yhä kehittyneempiä keinoja kyberhyökkäyksiin, mutta tarjoaa samalla yhtiöllemme työkaluja ja toimintatapoja niiden estämiseksi, Niemelä summaa.
LähiTapiolalle näkyvin yksittäinen tapa pitää yhteyttä valkohattuhakkereihin on ollut yhtiön vuosittain järjestämä Hack Day, jossa hyvishakkerit pääsevät testaamaan LähiTapiolan tietoturvaa. Vuoden 2022 lokakuussa LähiTapiolan Hack Day kokosi yhteen lähes 70 ammattilaishakkeria ympäri Suomen. Seuraava Hack Day tullaan pitämään lokakuussa.
Lisätietoa Bug Bounty -ohjelmasta täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
