Forum Virium Helsinki on julkistanut Suomen toistaiseksi suurimman drooniselvityksen tulokset. Pääkaupunkiseudulla tehdyn kyselyn mukaan droonit hyväksytään valvonta- ja kuvaustehtävissä harkiten. 43 prosenttia suhtautuu positiivisesti droonien käyttöön hätätilanteissa.
Mielipidemittaukseen vastasi vajaa 400 täysi-ikäistä pääkaupunkiseutulaista Helsingistä ja sen lähikunnista. Kyseessä on laajin drooneja koskeva selvitys, joka Suomessa on tehty. Kysely toteutettiin osana vuoden vaihteessa päättynyttä Euroopan unionin rahoittamaa kaupunki-ilmailuhanke AiRMOURia.
Kysely painottui erityisesti droonien käyttöön ensihoidossa, kuljetuksissa ja hätätilanteissa. Kysely selvitti, missä paikoissa vastaajat mieluiten näkisivät drooneja. Kärkeen nousivat toimistokeskittymät ja vehreät alueet, kuten puistot. Toisaalta puistojen yllä lentäminen herätti myös enemmän vastustusta kuin vaikkapa vesistöjen yltä kulkevat reitit.
59 prosenttia vastaajista toivoi, että droonit eivät lentäisi vapaasti missä vain kaupungin yllä. Selvästi vähiten niitä toivottiin kävelykeskustojen ja asuinalueiden ylle. Reilu puolet vastaajista suhtautui teknologiaan positiivisesti tai neutraalisti. Eniten he odottivat, että droonien käyttö vähentäisi päästöjä ja parantaisi kaukana tai hankalassa maastossa sijaitsevien paikkojen ja ihmisten saavutettavuutta.
Kyselyn perusteella kaupunki-ilmailussa huolettavat eniten turvallisuus- ja yksityisyyskysymykset. Vastaajista 84 prosenttia oli ainakin hieman huolissaan seurannan lisääntymisestä kamerallisten droonien myötä. 66 prosenttia arvelutti kyberturvallisuus eli esimerkiksi hakkerointi. Seuraavaksi suurimmiksi riskeiksi koettiin kolari- ja tippumisriskit sekä yksityisyyden suojan heikentyminen. 85 prosenttia vastaajista pitikin tärkeänä, että droonit olisivat yhtä turvallisia kuin jo käytössä olevat ilma-alukset.
Helsingissä on viime vuosina tutustuttu droonien käyttöön tavaroiden ja ruoan kuljetuksissa ja ensihoidon tukena. Esimerkiksi AiRMOUR-hankkeessa kokeiltiin defibrillaattorin ja epipenin kuljettamista. Parhaillaan käynnissä olevassa CITYAM-hankkeessa puolestaan testataan drooneja meripelastuskäytössä.
Kyselyn perusteella pääkaupunkilaiset suhtautuvat suopeimmin droonien käyttöön valo- ja videokuvaamisessa,valvonnassa ja huoltotöissä. Vastaajista ainoastaan seitsemän prosenttia piti valvontakäyttöä täysin epäsopivana.
43 prosenttia vastaajista suhtautui positiivisesti droonien käyttöön hätätilanteissa ja peräti 91 prosenttia toivotti ne tervetulleiksi kotinsa lähelle, jos on hätätilanne. Yli puolet hyväksyi myös droonien käytön lääkintätarvikkeiden ja näytteiden kuljettamiseen. Lisäksi vastanneista 69 prosenttia oli ainakin hieman kiinnostunut hoitohenkilökunnan ja loukkaantuneiden kuljettamisesta drooneilla.
Kyseyn tuloksiin voi tutustua täällä.
Kuva: Vesa Laitinen
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
