Nokia Bell Labsissa on kehitetty protokolla, joka pienentää internetin viivettä merkittävästi. Protokolla on nimeltään L4S. Nyt Nokia on tehnyt Vodafonen kanssa ensimmäisen L4S-testin päästä-päähän passiivisessa kuituverkossa.
Verkkolinkin latenssi eli viive riippuu kolmesta tekijästä. Ensinnä signaalin täytyy saapua verkkolaitteesta päätelaitteeseen. Tämä tarkoittaa käytännössä valon nopeutta eli signaali kulkee 200 kilometrin matkan yhdessä millisekunnissa. Vastaanottimessa tulee liitäntäviive, joka vaihtelee 0-100 millisekunnin välillä. Tämän jälkeen siirrettävä data joutuu jonoon, joka aiheuttaa pisimmän viiveen, teoriassa jopa 1000 millisekuntia.
L4S-protokolla pyrkii lyhentämään tätä viimeisen vaiheen viivettä. Sen sijaan, että datapaketit odottaisivat toimettomina verkon laitteiden puskureissa, L4S:een tuotu algoritmi (TCP-PRIme) esimerkiksi järjestää uusiksi IP-otsikon bittejä, joka parantaa datan ja verkon toimintaa yhdessä.
Nokian tutkimusyksikkö Nokia Bell Labs ja Vodafonen kiinteiden verkkoja osaamiskeskus esittelivät äskettäin maailman ensimmäisen optisen verkon yli kulkevan L4S-linkin Vodafonen laboratoriossa Newburyssa Lontoon lähellä. Demonstraatio suoritettiin Nokia-teknologialla rakennetussa päästä-päähän kiinteässä liitäntäverkossa. Se koostui laajakaistaisesta verkkoyhdyskäytävästä (BNG), optisesta linjapäätteestä (OLT), useista optisista verkkopäätteistä (ONT) ja WiFi-tukipisteistä.
Testit osoittivat erittäin alhaiset ja johdonmukaiset päästä päähän -latenssit kulkiessaan verkon kaikissa elementeissä. L4S-verkkotekniikka saavuttaa jatkuvasti lähes nollaviiveen pakettien jonotuksessa, riippumatta verkon kuormituksesta. Eliminoimalla jonotusviiveet L4S poistaa suuret vaihtelut latenssissa verkkonopeuksista tinkimättä. Laboratoriokokeissa Vodafone ja Nokia Bell Labs mittasivat yhdenmukaiset1 latenssit 1,05 millisekuntia paikallisissa Ethernet-porteissa, jotka toimivat täysin ruuhkaisessa liityntäverkossa. Kun linkki jatkettiin täysin ruuhautuneeseen WiFi-yhteyteen, latenssi oli silloin vain 12,1 millisekuntia.
L4S voidaan toteuttaa minkä tahansa liityntätekniikan, langattoman tai langallisen, kautta ja soveltaa mihin tahansa latenssista riippuvaiseen sovellukseen. Protkolla on hieno esimerkki verkkosovellusten symbioosista, joka on keskeinen osa uutta Nokia Bell Labsin UNEXT-tutkimushanketta. UNEXT muuttaa verkon itseohjautuvaksi, vuorovaikutteiseksi käyttöjärjestelmäksi, joka murtaa esteet, jotka ovat perinteisesti estäneet verkkoelementtien yhteistoiminnan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
