CERNin hiukkaskiihdyttimellä tehtävä universumin salaisuuksien selvittäminen ei onnistu ilman huippunopeita datayhteyksiä. Nyt Nokia ja hollantilaisen koulutuksen ja tutkimuksen IT-yhteistyöorganisaatio SURF ovat onnistuneet kiihdyttämään tutkijoiden käytössä olevan dataverkon nopeuden 800 gigabittiin sekunnissa vanhassa kuituverkossa.
Onnistunut kokeilu suoritettiin yli 1648 kilometriä olemassa olevasta kuitulinkistä, joka yhdistää Nikhefin, CERNin ja SURFin tutkimuslaitokset. CERNin hiukkaskiihdyttimen päivittämiseen tarvitaan tehokkaampi verkko, mikä mahdollistaa paremman tutkimuksen ja kasvattaa datasarjojen koon noin viisinkertaiseksi. Tämä voisi ruokkia uusia löytöjä perusfysiikassa vuoden 2029 jälkeen.
800 gigabitin yhteys yhdellä kanavalla onnistui olemassaolevassa kuituverkossa Nokian PSE-6-fotoniikkaprosessorilla. Onnistunut testi osoittaa, että nykyisestä optisesta verkosta voidaan edelleen saada merkittävästi lisää suorituskykyä.
PSE-6 on Nokian kuudennen sukupolven superkoherenttia fotoniikkaprosessori, jonka DSP-osa valmistetaan 5 nanometrin prosessissa ja joka toimii 130 gigabaudin nopeudella. Näin aaltomuotojen käsittelynopeus on nostettu 1,2 terabittiin sekunnissa. Kortilla PSE-6s-prosessorin sähköiset signaalit muunnetaan moduloiduiksi optisiksi signaaleiksi määrätyillä aallonpituuksilla C-STAR-muunninpiirillä.
Miksi hiukkaskiihdytin sitten tarvitsee nykyistä 200 gigabitin yhteyttä nopeammat linkit? CERNin mukaan neljä LHC-pääkoetta ovat tähän mennessä tuottaneet yli 1000 petatavua dataa – mikä vastaa kolmetuhatta vuotta teräväpiirtolaatuista sisältöä – ja tuhannet tutkijat ja ICT-yritykset ympäri maailmaa käyttävät ja analysoivat näitä tietoja.
Onnistuneessa testissä kuituyhteys kulki Amsterdamin ja Geneven välillä Belgian ja Ranskan halki. Kuitulinkki on osa SURF-verkostoa, joka yhdistää Hollannin kansalliset tutkimus- ja koulutuslaitokset, kuten Nikhef. Lisäksi SURF-verkko on myös hyvin yhteydessä muihin tutkimusverkostoihin ja kokeisiin maailmanlaajuisesti, mukaan lukien LHCOPN (LHC Optical Private Network). LHCOPN tarjoaa pääsyn CERNin hiukkaskiihdyttimen dataan.
CERN:n LHC-laitteisto aiotaan uudistaa HL-LHC:ksi, joka otetaan käyttöön vuonna 2029.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
