Elisa on rakentanut kesäkuun alusta lähtien valokuituverkkoaan XGS-PON -tekniikalla. Uusi tekniikka on ensimmäinen konkreettinen askel kohti 100 gigabitin nettiyhteyksiä, ja se on myös perinteistä valokuituverkkoa energiatehokkaampi.
Suomessa on käynnissä suurin nettiyhteyksien murros vuosikymmeniin, kun kodeissa ja yrityksissä siirrytään kuparipohjaisista xDSL-laajakaistayhteyksistä valokuidun ja 5G-verkon käyttöön. Elisan tavoitteena on tuoda asiakkaidensa käyttöön edistyksellisimmät yhteydet, ja siksi yhtiössä ennakoidaan jo tulevaisuuden tarpeita.
Kesäkuun 2024 alusta alkaen Elisan rakentama valokuituverkko on toteutettu huippukyvykkäällä XGS-PON -tekniikalla. Lyhenne on peräisin sanoista X gigabit symmetric passive optical network, ja kyseinen tekniikka toimii pohjana jopa 100 Gbit/s tiedonsiirtonopeuksille tulevaisuudessa.
Tänä vuonna Elisan valokuituverkon kyvykkyys nousee 10 Gbit/s tasolle, ja jatkossa sitä päivitetään asteittain kohti 50 ja 100 Gbit/s mahtinopeuksia. - Vuoden 2024 lopussa jo kymmeniä tuhansia asuntoja on uuden huippunopean kuidun piirissä, sanoo Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen.
Uusi XGS-PON -tekniikka parantaa nopeuksien lisäksi myös valokuituverkon energiatehokkuutta ja toimintavarmuutta: verkkoa voidaan jatkossa rakentaa yhä pidempiä matkoja ilman, että välissä on ylläpitoa vaativia verkkolaitteita tai laitetiloja.
Entistä nopeampien valokuituyhteyksien avulla verkko ei jää myöskään yritysten innovaatioiden pullonkaulaksi. Yritykset käyttävät yhä enemmän pilvipohjaisia palveluita, joiden avulla työntekijät työskentelevät paikkariippumattomasti. Erilaiset lisättyä todellisuutta hyödyntävät sovellukset yleistyvät lähivuosina ja generatiivinen tekoäly kuluttaa merkittävästi verkon kapasiteettia jo nyt.
Kuva: Elisan valokuitutyömaa.