Kvanttitietokoneiden kehittyessä yksi tutkimuksen aiheita on se, miten kvanttikoneiden dataa voisi lähettää internetissä. Tällä hetkellä kvanttitieto on epävakaata, pitkien etäisyyksien päässä ja kvanttibitit eli kubitit katoavat helposti tai pirstoutuvat lähetyksen aikana.
Klassisia bittejä lähetetään nykyään valopulsseina kuituoptisten kaapeleiden yli. Signaaleja vahvistetaan toistimilla matkan varrella. Jotta kubitteja voisi lähettää samalla tavoin, tarvitaan laitteita, verkon yli riippumatta siitä, kuinka pitkälle datan on kuljettava.
Tällaisia laitteita on tutkittu Lontoon Imperial Collegessa, Southamptonin yliopistossa sekä Stuttgartin ja Wurzburgin yliopistoissa Saksassa. Tutkijat väittävät nyt lähettäneensä kubitteja ensimmäistä kertaa tavallisten valokuitukaapeleiden yli. Tulokset on julkaistu Scientific Advances -lehdessä.
Lontoon Imperial Collegen fysiikan professori Sarah Thomasin mukaan on olemassa kahta päätyyppiä yksittäisiä fotonilähteitä. Toista kutsutaan epälineaariseksi optiseksi taajuusmuunnokseksi, toinen perustuu yksittäisiin emittereihin eli säteilijöihin. - On osoitettu monta kertaa aiemmin, että voimme tallentaa fotoneja epälineaarisesta optiikasta kvanttimuistiin, koska voit suunnitella lähteen ja muistin vastaamaan toisiaan. Käytimme tiettyä yksittäistä emitteriä nimeltä kvanttipiste, joka on puolijohteista koostuva nanokide.
Thomasin mukaan epälineaarisen optiikan käyttäminen on vähemmän luotettavaa. Käyttökelpoisten fotonien paria ei muodostu joka kerta, kun taas yksi emitterikvanttipiste tuottaa niitä suuremmalla nopeudella.
Seuraava haaste on, että kvanttimuistilaitteiden välisen rajapinnan tehokkuus riippuu sekä aallonpituuden että kaistanleveyden yhteensovittamisesta. Eroavaisuudet tekevät varastoinnista ja noutamisesta liian tehottomia, mutta tutkijat onnistuivat ratkaisemaan ongeman.
- Teimme sen käyttämällä suuren kaistanleveyden vähäkohinaista kvanttimuistia ja valmistamalla fotonilähteen hyvin tietyllä aallonpituudella vastaamaan kvanttimuistiamme. Pystyimme myös tekemään sen aallonpituudella, jolla valokuituhäviö on pienin, mikä on avainasemassa tulevaisuudessa kvanttiverkkojen rakentamisessa, Sarah Thomas kuvaa.
Tutkimus avaa tietä kohti pitkän matkan kubittien siirtoa toistimien avulla. Kvanttikietoutuminen mahdollistaa viestinnän teoriassa kaukana toisistaan.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
