Japanilaistutkijat ovat onnistuneet rikkomaan aiemman, viime lokakuussa tehdyn maailmanennätyksen optisessa datansiirrossa. Kansainvälinen NICT:n fotoniikkalaboratorion johtama ryhmä ylsi standardissa valokuidussa 402 terabitin datanopeuteen sekunnissa.
NICT:n eli National Institute of Information and Communications Technology -instituutin fotoniikkalaboratorio on aiemminkin rustaillut maailmanennätyksiä datansiirrossa. 402 terabittiä sekunnissa tarkoittaa yli 50 teratavua sekunnissa. Lukema on neljänneksen suurempi kuin aiempi ennätys.
Optisen tiedonsiirron nopeutta on kasvatettu tiheällä monikaistaisella aallonpituusjakoisella multipleksoinnilla eli DWDM-tekniikalla, jossa uusia spektri-ikkunoita käytetään lisäämään optisen kuidun siirtokaistanleveyttä. Tekniikan avulla kuidusta voidaan saada enemmän kapasiteettia ilman, että tarvitsee rakentaa uusia fyysisiä linjoja, mikä on kallista.
NICT:n ennätys saavutettiin rakentamalla ensimmäinen optinen siirtojärjestelmä, joka kattaa kaikki siirtokaistat kerralla. U-kaista oli kokeessa mukana ensimmäistä kertaa. Järjestelmä yhdisti erilaisia vahvistustekniikoita, joista osa kehitettiin tätä demoa varten. Näitä olivat esimerkiksi 6 erilaista seostettua kuituoptista vahvistinta ja sekä erillinen ja hajautettu Raman-vahvistus. Uudet optiset vahvistuksen taajuuskorjaimet mahdollistivat myös pääsyn uusille aallonpituuskaistoille, joita ei vielä käytetä markkinoilla olevissa järjestelmissä.
NICT:n demossa laajakaistainen DWDM-signaali sisälsi jopa 1 505 kanavaa. Suuret tiedonsiirtonopeudet saavutettiin käyttämällä kaksoispolarisaatiota ja kvadratuuriamplitudimodulaatiota (QAM) jopa 256 symbolilla konstellaatiota kohti.
Mitä 402 terabittiä sitten tarkoittaa? Jos käytössäsi on 10 gigabitin datalinkki, niitä pitäisi olla käytössä 400 000 kappaletta, jotta pääsee 402 terabitin nopeuteen. Teoriassa tällä nopeudella voisi ladata kokonaisia elokuvasarjoja sekunnin kymmenesosissa.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
