Japanilaistutkijat ovat onnistuneet rikkomaan aiemman, viime lokakuussa tehdyn maailmanennätyksen optisessa datansiirrossa. Kansainvälinen NICT:n fotoniikkalaboratorion johtama ryhmä ylsi standardissa valokuidussa 402 terabitin datanopeuteen sekunnissa.
NICT:n eli National Institute of Information and Communications Technology -instituutin fotoniikkalaboratorio on aiemminkin rustaillut maailmanennätyksiä datansiirrossa. 402 terabittiä sekunnissa tarkoittaa yli 50 teratavua sekunnissa. Lukema on neljänneksen suurempi kuin aiempi ennätys.
Optisen tiedonsiirron nopeutta on kasvatettu tiheällä monikaistaisella aallonpituusjakoisella multipleksoinnilla eli DWDM-tekniikalla, jossa uusia spektri-ikkunoita käytetään lisäämään optisen kuidun siirtokaistanleveyttä. Tekniikan avulla kuidusta voidaan saada enemmän kapasiteettia ilman, että tarvitsee rakentaa uusia fyysisiä linjoja, mikä on kallista.
NICT:n ennätys saavutettiin rakentamalla ensimmäinen optinen siirtojärjestelmä, joka kattaa kaikki siirtokaistat kerralla. U-kaista oli kokeessa mukana ensimmäistä kertaa. Järjestelmä yhdisti erilaisia vahvistustekniikoita, joista osa kehitettiin tätä demoa varten. Näitä olivat esimerkiksi 6 erilaista seostettua kuituoptista vahvistinta ja sekä erillinen ja hajautettu Raman-vahvistus. Uudet optiset vahvistuksen taajuuskorjaimet mahdollistivat myös pääsyn uusille aallonpituuskaistoille, joita ei vielä käytetä markkinoilla olevissa järjestelmissä.
NICT:n demossa laajakaistainen DWDM-signaali sisälsi jopa 1 505 kanavaa. Suuret tiedonsiirtonopeudet saavutettiin käyttämällä kaksoispolarisaatiota ja kvadratuuriamplitudimodulaatiota (QAM) jopa 256 symbolilla konstellaatiota kohti.
Mitä 402 terabittiä sitten tarkoittaa? Jos käytössäsi on 10 gigabitin datalinkki, niitä pitäisi olla käytössä 400 000 kappaletta, jotta pääsee 402 terabitin nopeuteen. Teoriassa tällä nopeudella voisi ladata kokonaisia elokuvasarjoja sekunnin kymmenesosissa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
