Hyllyssä on pitkään ollut vuonna 2015 ostettu Toshiba Satelliten läppäri, joka aikanaan oli 15,6-tuumaisine näyttöineen varsin tehokas peli. Sen ruudusta iso osa on ollut pimeänä vuosia, mutta verkosta löytyi varaosa, jolla kone sai uuden elämän.
Toshiba Satelliten C55D-malli oli kone, jolla saattoi pelata kaikkia senaikaisia pelejä. Oli myös tiedossa, että itse kone toimi hyvin, sillä isompaan näyttöön yhdistettynä kaikki toimi. Jostain syystä se oli jäänyt enemmän tai vähemmän pölyttymään. Ehkä siksi, että hieno näyttö oli kuitenkin koneen parhaimpia ominaisuuksia.
Törmäsin verkossa jotain muuta hakiessani eBayn näyttökauppaan ja jostakin tuli halu hakea myös vanhan Toshiban näyttöä. Yllätykseksi näitä 15,6-tuumaisia ledinäyttöjä olikin tarjolla, eikä hintakaan päätä huimannut: karvan alle 40 euroa. Sillä hinnalla vanha kone kannattaisi herättää henkiin.
Näyttö tuli Saksasta parissa päivässä DHL:llä vankkaan muoviin pakattuna (kuva 1 alla), joten ei muuta kuin vanhaa purkamaan. Purkuoperaatio osoittautui yllättävän helpoksi. Ensin piti irrottaa saranoiden kohdalta kaksi ruuvia (kuva 2), jotta näyttöä kannattava muovikehys (kuva 3) irtoaa. Itse näyttö oli kiinni vain neljällä pienellä torx-ruuvilla.
Kehyksen reunaan oli pujoteltu näytön kaapeli, joka tuo LVDS-signaalin paneelille. Siinä on 30-nastainen liitin (kuvat 4 ja 5), joka vain painetaan paikalleen sivusta. Irrotuksen jälkeen uusi paneeli istuu paikalleen nätisti, joten ruuvit kiinni päinvastaisessa järjestyksessä (kuva 6). Kiinnityksen jälkeen kannattaa vielä kokeilla, että näyttö toimii (kuva 7), ennen kuin painaa kehyksen paikalleen ja kiinnittää kaksi viimeistä ruuvia.
Pari huomiota prosessista. Entisaikaan läppärit rakennettiin sillä ajatuksella, että niitä voi korjata ja niiden komponentteja voi päivittää. Nykyään monet valmistajat tekevät laitteensa niin integroiduiksi, että normaaleilla työkaluilla purkaminen todennäköisesti aiheuttaa enemmän vahinkoa. Voisi sanoa, että valmistajat olivat aiemmin ekologisempia, vaikka kymmenen vuotta sitten kukaan ei tainnut siitä vielä puhua.
Näytönvaihdossa kannattaa pitää jonkinlaisia hanskoja, jotta ihon rasva ei sormenpäistä tartu ruutuun. Vaihdon jälkeen Toshibakin oli kuin kaupan hyllyltä tullut.
Kuva 1.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 4.
Kuva 5. 30-johtiminen LVDS-liitin.
Kuva 6.
Kuva 7.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
