Älypuhelimessa on keskeistä säästää virtaa aina, kun se on mahdollista. Yksi keino on muuttaa dynaamisesti näytön virkistystaajuutta sen mukaan, mikä kullekin sisällölle ja sovellukselle on riittävää. Tekniikan käyttö on yleistynyt niin nopeasti, että se näkyy jo näyttöjen markkinoilla.
Kyse on käytännössä kahden näyttötekniikan kisasta. Vanhempi LTPS-tekniikka (Low-Temperature Polycrystalline Silicon) keskittyi transistorien kutistamiseen ja näytön laadun parantamiseen sitä kautta. Vuonna 2022 sen osuus markkinoilla oli vielä hallitseva ja ruutujä myytiin yli 400 miljoonaa kappaletta.
Noihin aikoihin markkinoille tulivat ensimmäiset LPTO-tekniikkaan (Low-Temperature Polycrystalline Oxide) perustuvat kännykkänäytöt. TPO on näyttötekniikka, jota käytetään pääasiassa OLED-näytöissä. Se yhdistää LPTS- ja IGZO- (Indium Gallium Zinc Oxide) -teknologiat. LTPO:n etuja ovat erityisesti sen kyky vähentää virrankulutusta muuttamalla näytön virkistystaajuutta dynaamisesti, mikä on hyödyllistä esimerkiksi älypuhelinten ja älykellojen näytöissä, joissa virrankulutuksen optimointi on tärkeää. Tämä tarkoittaa, että näyttö voi siirtyä korkeasta virkistystaajuudesta (esim. 120 Hz) alhaiseen (esim. 1 Hz) tarpeen mukaan, mikä säästää akkua.
Nyt tutkimuslaitos Omdia ennustaa, että LPTO ohittaa LPTS:n myyntimäärät muutaman vuoden kulutta. Vuodesta 2028 lähtien tekniikka alkaa hallita pienten laitteiden näyttömarkkinoita ja vuoteen 2031 mennessä niitä myydään jo 520 miljoonaa kappaletta vuodessa. Tällä hetkellä LPTO-näyttö löytyy edelleen useammin high end -luokan malleista, kuten kuvan OnePlus Open -puhelimesta.
Kehitys liittyy OLED-näyttöjen yleistymiseen älypuhelimissa. Esimerkiksi tänä vuonna pienten OLED-näyttöjen toimitukset kasvavat 28,8 prosenttia, Omdia ennustaa. Kaikkiaan OLED-näyttöjä myydään vuonna 2031 jo yli miljardi kappaletta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
