Pilvipohjaiset mobiiliverkot tekevät tuloaan Suomeen. Elisa ja Nokia ovat avanneet Euroopan ensimmäisen 5G-pilviverkon asiakasliikenteelle Espoossa. Espooseen avattu pilviverkko hyödyntää Red Hatin hybridipilvialustaa.
Cloud-RAN (Radio Access Network) eli pilvipohjainen radioverkkoinfrastruktuuri on moderni tapa toteuttaa mobiiliverkkojen radioverkkokomponentteja hyödyntäen pilviteknologiaa. Se on kehittynyt perinteisestä hajautetusta RAN-arkkitehtuurista, ja sen keskeisenä ideana on siirtää perinteisesti hajautettujen laitteiden kuten tukiasemien toiminnallisuuksia pilvipalvelimille.
Lokakuussa 2023 Elisa ja Nokia tiedottivat soittaneensa ensimmäisen puhelun pilvipohjaisessa 5G-verkossa ja povasivat teknologian yleistyvän Suomessa lähivuosina. Kokeilusta päästiin käytäntöön noin vuodessa, ja nyt Espoossa liikkuu mobiilidataa uudessa pilvipohjaisessa 5G-verkossa, joka on Euroopan ensimmäinen laatuaan. Espoossa kertyvien kokemusten pohjalta Elisa ja Nokia kehittävät uudenlaista tuotantomallia eteenpäin, ja pilvipohjaista 5G-verkkoa laajennetaan muuallekin Suomeen.
Nokian anyRAN-ratkaisun avulla operaattorit voivat vapaasti valita mitä pilviohjelmistoa, laitteistoa sekä teknologiatoimittajaa he haluavat pilvipohjaisissa verkoissaan käyttää. Nokian pilviverkoista vastaava johtaja Aji Edin mukaan Elisan kanssa tehty onnistunut käyttöönotto osoittaa, että Nokian pilviverkkoratkaisu on valmis kaupalliseen käyttöön.
CloudRAN-ratkaisua pidetään myös konkreettisena askeleena kohti 6G-aikaa. 6G-verkkojen odotetaan olevan isolta osin pilvipohjaisia, koska sitä kautta verkot palvelevat mahdollisimman laajasti tekoälyn hyödyntämistä. Pilvipohjaisen verkkopalvelun tuotantomalli eroaa paljon perinteisestä mallista, ja sen käyttöönotto on askel kohti autonomisia, itseään ohjaavia ja korjaavia verkkoja.
Pilvipohjaisen verkkopalvelun avulla verkon laskentatehoa voidaan tuoda lähemmäs asiakasta. Espoon 5G-pilviverkossa on hyödynnetty niin sanottua keskitettyä radioverkkototeutusta, jossa radioverkon tukiasemat sijaitsevat tutuilla paikoillaan, mutta laskentaa keskitetään tiettyihin kohteisiin. Näin verkkokapasiteettia voidaan tulevaisuudessa hallita entistä paremmin, ja tuoda esimerkiksi tekoälypalvelun tarvitsema laskentakapasiteetti lähemmäs asiakasta.