Eilen tuli kuluneeksi 34 vuotta siitä, kun nuori tietojenkäsittelytieteen opiskelija Linus Torvalds julkaisi viestinsä comp.os.minix -uutisryhmään. Hän ilmoitti työstävänsä uutta käyttöjärjestelmää, joka hänen omien sanojensa mukaan oli “vain harrastus, ei mitään suurta ja ammattimaista GNU:n tapaista”. Historia osoitti, että tämä oli yksi aikamme ironisimmista vähättelyistä.
Ensimmäinen Linux-versio ilmestyi syyskuussa 1991. Koodia oli vain noin kymmenentuhatta riviä ja tuki rajoittui Intel 386/486 -prosessorikoneisiin. Nyt, 34 vuotta myöhemmin, Linuxin ydin toimii käytännössä kaikilla arkkitehtuureilla älypuhelimista supertietokoneisiin.
Linux hallitsee nykyisin koko supertietokonemaailmaa: maailman 500 nopeinta konetta pyörii Linuxilla. Palvelinpuolella sen osuus on yli 96 prosenttia, ja sulautetuissa järjestelmissä noin 44–46 prosenttia laitteista toimii Linuxilla. Autoteollisuudessa, lääketieteellisissä laitteissa ja teollisuussovelluksissa Linuxilla on lähes 40 prosentin markkinaosuus, ja IoT-laitteista noin 27 prosenttia perustuu Yocto-projektin ympärille koottuun Linuxiin.
Kotona Linux hallitsee älytelevisioita, joissa yli 60 prosenttia käyttää Linux-pohjaisia järjestelmiä, ja teollisuuden PLC-ohjaimista kolmannes toimii Linuxilla. Jakeluita on yli kuusisataa, ja suosituin niistä on Ubuntu, joka kattaa noin kolmanneksen käyttäjistä.
Onhan Linux paisunut. Ensimmäisessä versiossa oli noin kymmenentuhatta koodiriviä, ja uusimmassa ytimessä niitä on jo yli 38 miljoonaa.
Arduino UNO Q:n lanseeraus herätti syystäkin innostusta: kyseessä on ensimmäinen Arduino UNO -perheen kortti, jossa yhdistyvät mikroprosessori ja mikro-ohjain. UNO Q on vakuuttava uusi laitteistoalusta, joka tulee tutussa Arduino-ystävällisessä muodossa. Sen Debian-pohjaista Linuxia ajava prosessori, reaaliaikaiset ohjausominaisuudet ja uusi tehokas Arduino-kehitysympäristö avaavat käyttäjille mahdollisuuden rakentaa huomattavasti aiempaa kehittyneempiä sovelluksia.