Microsoftin tuore Digital Defense -raportti paljastaa, että valtaosa kyberhyökkäyksistä on nykyään taloudellisesti motivoituneita. Tutkimus kattaa heinäkuun 2024 ja kesäkuun 2025 välisen ajan, ja sen mukaan jopa 80 prosentissa analysoiduista tapauksista hyökkäyksen tavoitteena oli tietojen anastaminen. Useimmiten tarkoituksena oli suora taloudellinen hyöty, kun taas perinteisen vakoilun osuus jäi vain neljään prosenttiin.
Yli puolet hyökkäyksistä oli kiristyshaittaohjelmia tai muita kiristyskeinoja. Microsoftin mukaan tämä kertoo siitä, että kyberrikollisuus on muuttunut jatkuvaksi, ammattimaisesti organisoiduksi liiketoiminnaksi, jota vauhdittavat automaatio, tekoäly ja helposti saatavilla olevat hyökkäystyökalut. Yritysten lisäksi myös julkiset palvelut ja pienemmät organisaatiot ovat yhä useammin hyökkäysten kohteina.
Raportissa korostetaan, että kriittiset yhteiskunnalliset palvelut – kuten sairaalat ja viranomaisorganisaatiot – ovat erityisen haavoittuvia. Ne käsittelevät arkaluontoisia tietoja ja tarvitsevat järjestelmänsä nopeasti toimintakuntoon, mikä tekee niistä otollisia kohteita kiristyshyökkäyksille.
Valtiollisten toimijoiden kybertoiminta on samaan aikaan laajentunut. Kiinan, Iranin, Venäjän ja Pohjois-Korean on havaittu käyttävän kyberhyökkäyksiä sekä vakoiluun että taloudelliseen hyötyyn. Erityisesti Venäjän kybertoiminta on lisääntynyt Naton jäsenmaissa, ja Iranin on raportoitu kohdistaneen hyökkäyksiä myös eurooppalaisiin logistiikkayrityksiin.
Tekoäly on noussut merkittäväksi tekijäksi kyberturvallisuuden kentällä. Rikolliset hyödyntävät sitä hyökkäysten automatisointiin ja sosiaaliseen manipulointiin, kun taas puolustajat käyttävät tekoälyä uhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Myös valtiolliset toimijat ovat ottaneet tekoälyn osaksi kybervaikuttamista, mikä on kiihdyttänyt toimintaa viime kuukausina.
Microsoftin raportin mukaan 97 prosenttia identiteettihyökkäyksistä perustuu salasanojen arvailuun tai tietojenkalasteluun. Identiteettipohjaisten hyökkäysten määrä kasvoi 32 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Yrityksille ja yksityishenkilöille suositellaan vahvaa, kalastelua kestävää monivaiheista tunnistautumista, joka voi estää jopa 99 prosenttia tällaisista hyökkäyksistä.
Suomen osalta raportti toteaa, että vakavia kyberhyökkäyksiä on ollut vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Nato-maissa, mutta riski kasvaa jatkuvasti. Microsoftin Suomen teknologiajohtaja Juha Karppinen painottaa, että uhkien torjunta edellyttää jatkuvaa panostusta tietoturvaan sekä yhteistyötä viranomaisten ja yritysten välillä.
Kyberturvallisuus on raportin mukaan yhteiskunnallinen välttämättömyys, ei pelkkä tekninen haaste. Valtioiden, yritysten ja kansalaisten on toimittava yhdessä, jotta kyberrikollisuuden ja valtiollisten uhkien aiheuttamat riskit voidaan hallita.
Microsoftin raportti löytyy täältä.
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tietojenkalastelun luonteen. Check Point Researchin mukaan hyökkäykset eivät enää rajoitu sähköposteihin, vaan voivat tapahtua reaaliaikaisina videopuheluina, joissa huijari esiintyy deepfake-teknologian avulla yrityksen johtajana. Joissakin tapauksissa tällaiset huijaukset ovat johtaneet kymmenien miljoonien dollarien tilisiirtoihin.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.