Tätä ei joka teknologiatapahtumassa tapahdu. Teknologia 2025 -messuilla esittäytyy ensimmäistä kertaa SnowByte, uusi anturiteknologiaan ja tuotekehitykseen erikoistunut yritys, jonka juuret ovat tiukasti tutkimuksessa.
SnowByten perustaja, VTT:llä väitöskirjaansa viimeistelevä Tapio Pernu, kuuluu siihen harvinaiseen joukkoon tutkijoita, jotka eivät tyytyneet jättämään huippututkimusta laboratorioon. Hänen väitöstyönsä käsittelee MEMS-pohjaisia ultraääniantureita, joiden tarkkuus ja lämpötilavakaus avaavat uusia mahdollisuuksia kaasunvirtauksen mittaamiseen.
- Minua on aina ajanut halu nähdä, että tutkimus johtaa johonkin konkreettiseen. Laboratoriossa syntyy paljon huipputietoa, mutta jos se ei jalostu käytännön sovelluksiksi, sen vaikutus jää pieneksi. Halusin rakentaa yrityksen, joka toimii juuri siinä rajapinnassa, Pernu sanoo.
Pernun väitöstyön tuloksena kehitettiin maailman herkin ultraäänipohjainen kaasuvirtausanturi, joka pystyy mittaamaan alle 50 millilitran minuuttivirtoja. Tällaisia virtauksia ei ole aiemmin mitattu ultraäänellä. Yksi ratkaisuista perustuu cMUT-teknologiaan (Capacitive Micromachined Ultrasonic Transducer) ja siihen liitettyyn mikro-ohjaimella toimivaan reaaliaikaiseen taajuussovituspiiriin, joka pitää mittauksen vakaana kaikissa olosuhteissa.
- Väitöstyössäni tutkin, miten tehdään erittäin herkkiä ja lämpötilastabiileita MEMS-antureita. Kehitimme ratkaisun, jossa lämpötiladrifti eli ryömintä voidaan kompensoida sähköisesti ja ohjelmallisesti, ilman erillistä tehdaskalibrointia. Tämä tekee anturista sekä tarkemman että halvemman valmistaa, Pernu kertoo.
Tarkkuus ei ole ainoa etu. Ultraäänianturit voidaan asentaa virtauskanavan kylkeen ilman, että ne aiheuttavat häiriöitä tai häiritsevät ilmavirtaa toisin kuin paineanturit, jotka vaativat asennuksen kanavaan sisään. Ne eivät ole herkkiä likaantumiselle, ja voivat tarvittaessa mitata virtauksen lisäksi kaasun tiheyttä ja viskositeettia.
- EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa parantamaan rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hyötysuhdetta. Suomessa noin 40 % energiasta kuluu kiinteistöihin, ja EU:ssa jopa puolet. Siksi markkinoilla on paine optimoida ilmastointia. Nykyiset paineenmittaukseen perustuvat mittalaitteet ovat tarkkuutensa rajoilla. Yrityksemme kehittämä ultraääniteknologia säästää energiaa tarkemman mittauksen ja häviöttömän menetelmän ansiosta, Pernu sanoo.
SnowByte on perustettu vuonna 2024, ja se toimii Espoossa ja Tampereella. Yritys työllistää kuusi henkilöä ja muutamia osa-aikaisia. Sen erityisvahvuus on monialaisuus: elektroniikka, mekaniikka, ohjelmistot, käyttöliittymät ja testaus tehdään saman katon alla.
- SnowByte on lisäresurssi asiakkaiden tuotekehitykseen. Jos joltakin puuttuu jokin osaaminen, pystymme auttamaan ideasta tuotteistukseen asti. Meillä on vahvaa anturiosaamista ja tutkimustaustaa, joiden avulla asiakkaat voivat löytää uusia innovaatioita, Pernu kuvaa.
Yritys tarjoaa suunnittelupalveluita avaimet käteen -periaatteella: elektroniikkaa, RF-suunnittelua, mekaniikkaa, ohjelmistoja, käyttöliittymiä ja graafista suunnittelua. Asiakkaina on sekä teollisuusyrityksiä että startuppeja, ja lisäksi SnowByte on mukana Kvanttinova-ekosysteemissä, joka kokoaa yhteen suomalaisia toimijoita mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian ympärille.
Teknologia 2025 -messut ovat SnowByten ensimmäinen julkinen esiintyminen. Pienelle yritykselle tapahtumaan osallistuminen on ollut yllättävän työläs urakka, mutta odotukset ovat korkealla.
- Aloittavalle yrittäjälle oli yllätys, miten paljon työtä messuille osallistuminen vaatii. Toivotaan, että saadaan rahalle vastinetta ja että löytyisi asiakkaita. Olemme toimineet nyt vuoden, joten tunnettuutta pitää saada lisää, Pernu sanoo.
SnowByte esittäytyy messuilla osastolla 6g19. Keskustelemme ultraääniteknologiasta, mutta pääfokus messuilla on vaativissa sulautettujen järjestelmien ratkaisuissa—tavoitteena löytää uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita tuleviin teknologia-avauksiin, Pernu kertoo.
Vihamielinen startup-ilmapiiri
Kuten moni suomalainen teknologia-alan yrittäjä, myös Tapio Pernu on kohdannut karun rahoitustodellisuuden. SnowByte haki alkuvaiheessa pankkilainaa, jolla olisi Finnveran 80 prosentin alkutakaus. Silti lainaa ei ensimmäiseltä pankilta herunut.
- Suomessa puhutaan siitä, että startuppeja pitäisi syntyä lisää, mutta samaan aikaan asenneilmapiiri on startup-vastainen. Pankit haluavat, että yrityksellä on kassavirtaa ja asiakkaita ennen kuin se voi saada lainaa – vaikka juuri sen lainan avulla se voisi kassavirran synnyttää, Pernu toteaa.
Lopulta rahoitus järjestyi toisen konttorin kautta, ja yritys pääsi käynnistämään toimintansa. SnowByten ja Pernun tarina on esimerkki suomalaisen korkean teknologian kehityksestä, jossa tutkimusosaaminen, käytännön insinööritaito ja yrittäjyys kohtaavat.
Pernun kehittämä ultraäänianturi ei ole vain tieteellinen saavutus, vaan askel kohti älykkäämpiä, energiatehokkaampia ja luotettavampia mittausratkaisuja. - Osaajapula, regulaatio ja vihreä siirtymä muuttavat teollisuutta nopeasti. Meidän tehtävämme on auttaa yrityksiä sopeutumaan ja menestymään tutkimuslähtöisesti ja käytännönläheisesti, Pernu tiivistää.
SnowByte esittäytyy Teknologia 2025 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 4.–6. marraskuuta osastolla 6g19.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.