Ericsson on julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan laajakaistayhteyden nopeudella ja talouden tuloilla on selvä yhteys. Tutkimus on tehty yhteistyössä Chalmerin yliopiston ja amerikkalaisen Arthur D. Little -yliopiston kanssa.
Tulosten mukaan OECD-maissa kodin nettiyhteyden nopeutuminen neljästä megabitistä kahdekssan megabittiin kasvattaa talouden tuloja 120 dollaria eli noin satasen kuussa.
Kehittyvissä maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa netin nopeutuminen puolesta megasta neljään megabittiin lisää tuloja 46 dollaria kuussa. Ero tulojen kasvussa selittyy suoraan bruttokansantuotteella, tutkimuksessa sanotaan.
Johtopäätöksenä on, että laajakaistanopeuksien kasvattaminen lisää suoraan hyvinvointia. Silti monissa maissa -ei vähiten EU:ssa- regulaatiolla enemmänkin estetään nopeuksien kasvattamista.
Tutkimus oli hyvin laaja. Siinä oli mukana 18 000 kotitaloutta kahdeksasta OECD-maasta sekä Brasiliasta, Intiasta ja Kiinasta.
Kuopiolainen Junttan on esitellyt maailman ensimmäisen sähkömoottorilla toimivan paalutuskoneen. PMx2e-kone on päästötön ja perinteisiä paalutuskoneita hiljaisempi laite, joka toimii 6,5 tuntia yhdellä latauksella. Koneen sähkömoottori tulee Danfossilta ja on jatkuvateholtaan 266 kilowatin laite. Invertteri tulee ABB:ltä. Akuston kapasiteetti on 396 kilowattituntia, mikä riittää 6,5 tunniksi normaalilla työkuormalla.
Sveitsiläinen LEM on julkistanut uuden virtamuunninsarjan, joka soveltuu erinomaisesti kiskoliikenteen sovelluksien jälkiasennuksiin sekä vähentämään uusien asennuksien kustannuksia. Kestävän rakenteensa ja vakioidun 4-20 milliampeerin lähdön ansiosta sitä voidaan käyttää myös automaatio- ja aurinkovoimalasovelluksissa.
Japanilainen HIOKI nostaa tehoanalyysin mittaukset uudelle tarkkuustasolle. Nyt saadaan tarkasti mitattua myös pienihäviöiset ilmiöt sekä pienen tehokertoimen omaavat signaalit, sillä ensimäistä kertaan analysaattorien historiassa mukaan on tuotu virtasensorin automattinen vaihesiirron korjaus.
Uusia arkkitehtuureja radio- ja liitäntäverkoille tarvitaan, koska uudet 5G NR -verkkomääritykset muuttuvat jatkuvasti. Vaikka 5G NR -arkkitehtuuri sisältää uusia taajuuksia ja massiivisia MIMO-antenneja (mMIMO), vastaavan liitäntäverkkoarkkitehtuurin on myös kehityttävä pystyäkseen toteuttamaan 5G:n lupaamat palvelut.