Ericsson on julkistanut tutkimuksen, jonka mukaan laajakaistayhteyden nopeudella ja talouden tuloilla on selvä yhteys. Tutkimus on tehty yhteistyössä Chalmerin yliopiston ja amerikkalaisen Arthur D. Little -yliopiston kanssa.
Tulosten mukaan OECD-maissa kodin nettiyhteyden nopeutuminen neljästä megabitistä kahdekssan megabittiin kasvattaa talouden tuloja 120 dollaria eli noin satasen kuussa.
Kehittyvissä maissa, kuten Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa netin nopeutuminen puolesta megasta neljään megabittiin lisää tuloja 46 dollaria kuussa. Ero tulojen kasvussa selittyy suoraan bruttokansantuotteella, tutkimuksessa sanotaan.
Johtopäätöksenä on, että laajakaistanopeuksien kasvattaminen lisää suoraan hyvinvointia. Silti monissa maissa -ei vähiten EU:ssa- regulaatiolla enemmänkin estetään nopeuksien kasvattamista.
Tutkimus oli hyvin laaja. Siinä oli mukana 18 000 kotitaloutta kahdeksasta OECD-maasta sekä Brasiliasta, Intiasta ja Kiinasta.
Useimpien sähköpostilaatikkoon tulvii nyt mitä erinomaisempia Black Friday- ja Cyber Monday -tarjouksia. Kyberturvallisuusyritys Proofpointin Pohjoismaiden johtaja Annika Westlund muistuttaa, etteivät verkkokauput useimmiten ole suojattu kovinkaan hyvin.
Tällä hetkellä Python, Java, C ja C++ ovat suosituimmat ohjelmointikielet. Mutta mikä on tilanne vuonna 2050? Tätä on vaikea ennustaa, mutta AnalyticsInsight on yrittänyt. Sen mukaan kärjessä jatkaa Python. Perustelujen mukaan Pythonin etu on monipuolisuus. Pythonilla voidaan toteuttaa yksinkertaisia komentosarjoja tai kehittyneitä verkkosovelluksia. Python on helpottanut kehittäjien mahdollisuuksia käyttää erilaisia ohjelmointityylejä. Sitä pidetään yhtenä helpoimmin opittavista ohjelmointikielistä.
Liikkumisemme muuttuu sähköiseksi, se on varmaa. Mutta mikä akkutekniikka on tehokkain? Miltä akunhallintajärjestelmien pitäisi näyttää? Entä kierrätys tai akkujen uusi käyttöikä? Ja miten näitä asioita koskevat päätökset vaikuttavat markkinoilla olevien liiketoimintamalleihin?
