Harvardin yliopiston tutkijat ovat rakentaneet radiovastaanottimen, joka perustuu vaaleanpunaisen timantin atomitason vikoihin. Vastaanottimen keskeinen osa perustuu typpivakansseihin. Tällaisessa NV-keskuksessa yksi timanttikiteen hiiliatomi on korvattu typpiatomilla ja sen viereinen atomi poistettu, jolloin syntyy typpiatomin ja sen vieressä olevan aukon muodostama järjestelmä.
NV-järjestelmiä voidaan käyttää emittoimaan yksittäisiä fotoneja tai havaitsemaan hyvin heikkoja magneettikenttiä. Niillä on myös fotoluminoivia ominaisuuksia eli ne voivat muuntaa sähkömagneettisen informaation valoksi. Tämä tekee niistä tehokkaita ja lupaavia järjestelmiä kvanttilaskentaan, fotoniikkaan ja tunnistukseen.
Harvardin tutkijoiden kahteen timantissa olevaan atomiin perustuva NV-järjestelmä demoduloi taajuusmoduloitua (FM) mikroaaltosignaalia ja siirtää sen fluoresenssiin. NV-rakenteen elektronin spinistä riippuvainen fotoluminenssi tuottaa optisesti havaittavan magneettisen resonanssin (OMDR) kun NV-keskusta pumpataan vihreällä laserilla.
Kun NV-keskus vastaanottaa radioaaltoja se muuntaa ja emittoi ne punaisena valona. Tavallinen fotodiodi muuntaa tämän valon virraksi, joka muunnetaan sitten edelleen äänisignaaliksi.
Radion kantoaaltotaajuus on 2,8 gigahertsiä ja se on viritettävissä yli 300 megahertsin alueella ulkoisen magneettikentän avulla. Tutkijat siirsivät timanttiradiollaan hifi-tasoista audiosignaalia 91 kilohertsin kaistanleveydellä.
Nyt tutkijat hyödynsivät miljardeja NV-keskuksia tehostaakseen signaalia, mutta periaatteessa radio toimii yhdelläkin NV-keskuksella, mikä olisi jo todella pieni radiovastaanoton lähtökohta.
Timantin luontaisen vahvuuden ansiosta tutkijat kuuntelivat radiollaan musiikkia 350 asteessa. Täten radio soveltuisi käytettäväksi jopa Venuksen ilmakehässä. Koska timantit ovat myös biologisesti vaarattomia, radio voisi toimia jopa ihmiskehossa.
Veijo Hänninen
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
