Jotta terahertsit saataisiin laajempaan käyttöön tarvitaan tehokkaampia terahertsien lähteitä. Eräs perinteisimpiä terahertsien lähteitä on kvanttikaskadilaserit (QCL). Niiden antoteho on myös suhteellisen korkea verrattuna muihin terahertsilähteisiin. Kiinalaiset tutkijat kertovat saavuttaneensa kehittämällään QCL-laserilla 230 milliwatin antotehon jatkuvan aallon tilassa. Edellinen ennätys oli 138 milliwattia.
Seuraavaksi kiinalaisen China Academy of Engineering Physicsin tutkijat Xuemin Wangin johdolla tavoittelevat yhden watin jatkuvaa antotehoa. Pulssiaaltoina se on jo saavutettu.
Kenttäkelpoisempia terahertsilähteitä tavoiteltaessa tähtäimessä on yhden komponentin ratkaisu, joka pystyy huoneenlämpötilassa jatkuvaan aaltoon ja laajaan taajuusviritettävään toimintaan. Esimerkiksi Max Planck -instituutissa on saatu aikaan emitteri, joka tuottaa 1 - 30 terahertsisen spektrin säteilyä suhteellisen alhaisin kustannuksin.
Rochesterin yliopistossa on puolestaan luotu terahertsiaalto, joka on yli viisi kertaa vahvempi kuin mitä tuotetaan tavanomaisin keinoin. Tämän epäsovinnaisen lasersäteen käyttö mahdollistaa kaukotutkaukset kemiallisista, biologisista ja räjähtävistä materiaaleista etäisyydeltä, jossa ei tarvitse olla aivan kohteen vieressä.
Jo vuonna 2014 kehitettiin terahertsi-ilmaisimia, jotka perustuivat hiilinanoputkiin. Sittemmin mukaan ovat tulleet myös grafeeni ja erilaiset plasmoniset ratkaisut.
Myös perinteisempiä mekaanisia ratkaisuja kuten aaltoputkia hyödynnetään terahertsitekniikassa ja myös metamateriaali on otettu käyttöön tällä alalla.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.1.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
