Jos haluaa käynnistää IoT-verkon datankeruuta varten, tarjolla on toistasataa erilaisia protokollaa ja ratkaisua. Hyviä mesh-tyyppisiä verkkoja ei kuitenkaan ole juuri tarjottu. Tanskalainen NeoCortec uskoo löytävänsä käyttäjiä omalle mesh-verkolleen.
Suositut IoT-verkot kuten LoRa tai Sigfox ovat topologialtaan point-to-point -tyyppisiä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verkkoa on jatkuvasi ylläpidettävä: uudet rakennukset tai muut esteet voivat tulla verkon pisteiden väliin.
NeoCortecin NeoMesh on verkko, jossa kaikki pisteet kykenevät kommunikoimaan toistensa kanssa. Mikäli anturiverkko on vain riittävän tiheä, verkosta tulee erittäin kestävä eli ns. robusti.
NeoMeshin markkinoinnista vastaavan Mads Fisherin mukaan NeoMesh-verkon asennuksessa peittoa testataan koko ajan. Mikäli verkossa on heikkoja kohtia, lisätään siihen kohtaan anturi. Kaikkiaan NeoMesh-protokolla hyväksyy 65 tuhatta solmua, joten vaativinkin kapasiteettitarve täytetään. Verkon solmuista 127 voi esittää dataa verkon sovelluskerrokseen, joten nämä toimivat verkon ”reitittiminä”.
Protokolla toimii ISM-taajuuksilla. 433 megahertsissä solmujen kantama on 500 metriä, 868/915 megahertsissä 250 metriä ja 2,4 gigahertsissä sata metriä. Pisteet vaativat näköyhteyden välilleen.
- Kehittämme myös pidemmän kantaman solmuja, jotka yltävät 2,5 kilometrin päähän. Yleensä suosittelemme asiakkaita vain lisäämään solmujen määrää, mikä tekee verkosta varmemman.
Fisherin mukaan useimmat tarjolla olevat mesh-ratkaisut IoT-verkoille ovat IP-pohjaisia. IP-protokolla ei kuitenkaan ole ihanteellinen mesh-toteutukseen.
Muita mesh-tyyppisiä verkkoja Fisher moittii kalliiksi tai vaikeiksi toteuttaa. - Meiltä ostettu solmu on täysin sertifioitu, eikä sen lisäksi tule mitään erillisiä lisenssi- tai rojaltikustannuksia.
NeoCortec on perustettu vuonna 2008. Ensimmäiset vuoden kuluivat verkkotekniikkaa kehitettäessä, mutta viimeisen 3-4 vuoden ajan tekniikka on viimeistelty asiakasprojekteissa.
Tällä hetkellä NeoMeshiä testataan useissa pilottiprojekteissa. Verkkoa on käytetty esimerkiksi viinitiloilla ympäristön havainnointiin, samoin kaivoksissa. Hyvin tyypillisissä IoT-kohteissa siis.
Tämän vuoden loppuun mennessä yhtiö uskoo saavansa jakeluverkoston valmiiksi useimmissa Euroopan kaupungeissa.
Lisätietoja löytyy NeoCortecin sivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
