Terahertsiaaltoja voidaan käyttää esimerkiksi materiaalien läpivalaisuun lentokentillä, lääketieteen kuvantamiseen ja erittäin nopeaan tietoliikenteeseen. Tähän asti THz-aallon generointi on vaatinut kalliita laitteita, mutta Princetonin yliopistossa on kehitetty yhdelle sormenpään kokoiselle piirille kutistettu lähetin.
Itse asiassa IEEE Journal of Solid State Circuits -lehdessä julkistettiin kaksi artikkelia. Toinen kuvasi lähetintä ja toinen vastaanotinpiiriä, joka pystyy lukemaan generoitujen aaltojen yksityiskohtia.
Tärkeintä on se, että terahertsipiirit valmistettiin normaalissa CMOS-prosessissa. Siksi niiden laajamittainen volyymituotanto onnistuu vain muutaman dollarin kappalehintaan, sanoo apulaisprofessori Kauship Sangupta.
Terahertsitaajuudet sijoittuvat mikroaaltojen ja ingrapunavalon väliin spektrissä. Ne esimerkiksi läpäisevät lähes kaikki materiaalit, jotka eivät ole johtavia. Terahertsiaalloissa on vähemmän energiaa kuin vaikkapa röntgensäteissä, joten ne eivät vahingoita kudoksia tai DNA:ta.
Terahertsiaallot myös reagoivat eri tavoin erilaisten kemikaalien kanssa, joten niitä voidaan käyttää erityyppisten aineiden karakterisointiin. Niiden lupaavin ja ehkä mielenkiintoisin sovellusalue on luultavasti spektroskopia eli aineiden analysointi valoaaltojen avulla.
Toistaiseksi terahertsiaaltojen generointi on vaatinut monimutkaista laitteistoa, kuten generaattoreita ja huippunopeita lasereita. Sanguptan tiimin kehitystyö tuo terahertsilähettimet kaupalliseen, laajamittaiseen käyttöön. Uraanuurtavaa on tutkimus, joka mahdollistaa terahertsialueella eri aallonpituuksien generoinnin yhdellä mikropiirillä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
