Ruotsalaisen Linköpingin yliopiston orgaanisen elektroniikan laboratoriossa on kehitetty ruusu, joka toimii superkondensaattorina. Ruusua on testeissä kyetty varaamaan toistuvasti, satoja kertoja ilman että suorituskyky heikkenee.
Marraskuussa 2015 sama tutkimusryhmä esitteli saavutustaan, jossa ruusut saatiin absorboimaan johtavaa polymeeriliuosta. Liuos muodosti ruusun varteen johdesäikeitä. Lisäämällä elektrodi johtimen kumpaankin päähän ja keskelle porttikytkentä luotiin täysin toimiva transistori.
Nyt ryhmään kuuluva professori Roger Gabrielsson on kehittänyt materiaalin, joka on suunniteltu superkondensaattoriksi. Materiaali polymeroituu ruusun sisällä ilman ulkoista herätettä. Normaalit nesteet, jotka virtaavat ruusun sisällä auttavat luomaan pitkiä, johtavia säikeitä, paitsi varteen mutta myös kasvin lehtiin ja terälehtiin.
- Energiavaraston tasot, joita olemme saavuttaneet, ovat samaa suuruusluokkaa kuin superkondensaattoreissa, Gabrielsson kehuu.
- Tutkimus on hyvin varhaisessa vaiheessa ja on vielä vaikea sanoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sanoo laboratorion apulaisprofessori Eleni Stavrinidou.
Joitakin esimerkkejä sovelluskohteista ovat itsenäiset energiajärjestelmät, mahdollisuus hyödyntää kasveista saatavaa energiaa antamaan tehoa antureille ja erilaisille kytkimille ja mahdollisuutta luoda polttokennoja kasvien sisälle.
Hieman toisenlaiseen kasvien kehittämään sähköntuotantoon voi tutustua hollantilaisen Plant-e-yhtiön tuottamilla kokeilupaketeilla. Fotosynteesissä kasvi tuottaa orgaanista ainesta. Osa tästä käytetään kasvin omaan kasvuun, mutta osa siitä jää käyttämättä ja se erittyy maaperään juurien kautta.
Maaperässä luontaisesti esiintyvät bakteerit hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat prosessissa elektroneja. Plant-e:n kehittämän tekniikan avulla näillä elektroneilla voidaan tuottaa sähköä.
Veijo Hänninen
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
