Korean kauppakomission julkaisemat tiedot Qualcommin ja Samsungin välisistä patenttien lisensointisopimuksista ovat karua luettavaa. Amerikkalaisyritystä voi niiden perusteella luonnehtia oikeastaan vain kiskuriksi ja roistoksi.
Jo japanilaisten viranomaisten tutkimusten perusteella Qualcomm oli onnistunut solmimaan laitevalmistajien kanssa sopimuksia, joiden perusteella Qualcomm sai oikeudet vastapuolen kaikkiin IP-oikeuksiin. Omien tekniikoiden osalta Qualcomm sai tarkkaan määritellä, mitä oikeuksia kumppanille tuli.
Korean FTC-komission mukaan Qualcommin lisenssi- ja rojaltituloista noin 20 prosenttia tulee Koreasta, käytännössä Samsungilta ja LG:ltä. Vuonna 2015 sandiegolaisyritysten patenttitulot olivat lähes 8 miljardia dollaria, joten korealaistenkin osalta puhutaan miljardiluokan summasta.
FTC:n mukaan Samsungin ja Qualcommin lisensointisopimus estää Samsungia myymästä omaa Exynos-prosessoriaan muille älypuhelinvalmistajille. Samsung on suostunut tällaiseen järjestelyyn, vaikka se valmistaa Qualcommille osan tämän Snapdragon-piireistä.
Qualcommin asema neuvottelissa perustuu yksinomaan vahvaan patenttisalkkuun. FTC:n mukaan yhtiö omistaa yli 90 prosenttia CDMA-tekniikan essentiaalipatenteista. WCDMA-tekniikassa sen osuus on alle 30 prosenttia ja LTE-tekniikassa noin 15 prosenttia essentiaalipatenteista.
Qualcomm on lisäksi saanut rojaltituloja piirisarjojensa käytöstä laitteiden myyntihinnan mukaan. Tämä on käytäntö, jonka laitevalmistajat haluavat muuttaa. Kysymys kuuluukin, miksi valmistajat ovat suostuneet näihin riistosopimuksiin Qualcommin kanssa?
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
