(Huom. artikkeli ilmestyi 1.4.2017!) Käynnissä olevat kuntavaalit ovat viimeiset vaalit Suomessa, jossa täytyy fyysisesti käydä pudottamassa äänestyslippu uurnaan. Hallituksen jättihankkeella Suomi viedään pikavauhtia digitaalisen kansalaisuuden kärkimaaksi maailmassa. Kansalaisen arki muuttuu jo vuoden 2020 alussa.
Tähän asti digitaalisuuden mallimaana on pidetty Viroa, mutta uusien suunnitelmien mukaan Suomi menee hankkeessaan paljon pidemmälle. Suomessa luovutaan täysin pankkikorteista, Kela-korteista ja muista henkilökorteista vuodenvaihteessa 2019-20. Jokaiseen suomalaiseen asennetaan sirutunniste, joka myös liittyy operaattorin verkkoon integroidun radiomoduulin avulla.
Jo nyt valtionhallinnassa kilpailutetaan radiomoduulien valmistajia. Kuvan Intelin Mini-IoT-moduuli on tiettävästi yksi ehdokkaista, mutta mukana on myös suomalaisyrityksiä. Päätös moduulin toimittajasta tehdään kesäkuun loppuun mennessä.
Radiomoduulin tietoturvaan kiinnitetään valtavasti huomiota. Järjestelmä rakennetaan linuxin päälle ja sitä koodaamaan on palkattu itse Linus Torvalds. Hän koodaa projektia viikonloppuisin Kalifornian kodissaan. Torvaldsilta on hankkeen aikana kielletty kaikki verkkoyhteydet, joten linuxin kehityksen uskotaan hidastuvan merkittävästi seuraavan vajaan kolmen vuoden ajan.
Tuleva ”Suomi-siru” mahdollistaa reaaliaikaisen äänestämisen käytännössä mistä tahansa kunta-asiasta, autentikoi käyttäjänsä pankkiyhteyksissä, liittyy terveys- ja potilastieto- sekä kuntien ja valtion sosiaalitietojärjestelmiin, mutta sen avulla voidaan seurata kansalaisten liikkeitä ja terveydentilaa jatkuvasti. Sirun avulla voidaan paikantaa, seurata ja verottaa autoilijaa, mutta myös seurata niin tulevalla Kruunuvuorensillalla pyöräileviä kuin Lapissa vaeltavia. Suomen rajoille tulee implantointiasemia, joissa jokainen maahan pyrkivä merkitään seurannan mahdollistamiseksi.
Järjestelmä tuottaa niin paljon dataa kansalaisista, että jo toukokuussa perustetaan sadoista asiantuntijoista koostuva työryhmä miettimään datan käyttötapoja. Työryhmän ja samalla koko jättihankkeen nimeksi on suunnitteilla Finland Open Occasion Life (FOOL).
Kokonaisuudessaan FOOL-hanke tulee maksamaan lähes Suomen valtion vuotuisen talousarvion verran. Lisämenoa tuovat Etelärantaan alunperin Guggenheim-museolle varatulle tontille rakennettava FOOL-informaatiokeskus, joka ulkoa päin suunnitellaan Kalevalan Sammon näköiseksi. Jättimäinen FOOL-palvelinkeskus rakennetaan Hanasaareen, joten suurmoskeijahankkeelle joudutaan hakemaan muuta sijoituspaikkaa.
Itse IoT-anturi-implantit halutaan valmistaa Suomessa. Niiden radiotekniikka perustuu NB-IoT-standardiin, jota Nokia on ollut tiiviisti kehittämässä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
