Suomi siirtyi eilen virallisesti avaruusaikaan, kun Otaniemessä rakennettu Aalto-2-minisatelliitti laukaistiin onnistuneesti matkalle kohti kansainvälistä avaruusasemaa. Kahden kilon painoinen satelliitti voi osoittautua merkittävän suomalaisen yritystoiminnan lähtölaukaukseksi.
Uusia mahdollisuuksia avaa Euroopan avaruusjärjestö ESA, joka neuvottelee parhaillaan Aalto-ylipiston kanssa avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon perustamisesta Otaniemeen. Avaruusjärjestöllä on vastaavia yrityshautomoja muuallakin Euroopassa.
Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista. Projektit ovat kouluttaneet kuuden vuoden aikana kymmeniä uuden sukupolven avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.
- Vaikka Suomessa on tehty avaruustekniikkaa jo useita vuosikymmeniä, Aalto-2 on ensimmäinen Suomessa rakennettu satelliitti, joka on nyt avaruudessa. Ala on kovassa nosteessa sekä Suomessa että maailmalla piensatelliittien tuoman kustannustehokkuuden ansiosta, sanoo projektin johtaja professori Jaan Praks.
Aalto-2-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle kansainväliselle avaruusasemalle Atlas V -kantoraketilla eilen illalla. Cygnus-avaruusrahtialuksen matka Kansainväliselle avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta. Suomalaissatelliitti osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliittia eri puolilta maailmaa.
Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemen maa-asemalta vain ajoittain.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
