Tutkijat Antwerpin ja Leuvenin yliopistoissa ovat kehittäneet prosessin, joka valolle altistettuna puhdistaa ilmaa ja samaan aikaan tuottaa sähköä. Tuotettu laite on täysin kaasumaisen faasin esiohjaamaton valosähkökemiallinen kenno, joka muuntaa haihtuvat orgaaniset epäpuhtaudet hiilidioksidiksi TiO2-fotoanodilla. Samanaikaisesti energia otetaan talteen vetykaasuna tummalla Pt-katodilla.
Valitut katalyytit kykenevät tuottamaan vetykaasua ja hajottamaan pilaantunutta ilmaa, selittää ratkaisun toimintaa professori Sammy Verbruggen. Hapen läsnäolo kantokaasuna edistää mineralisoinnin tehokkuutta.
Aiemmin vastaavia kennoja käytettiin yleensä tuottamaan vetyä vedestä. Keksinnön myötä on nyt mahdollista tuottaa vetyä jopa tehokkaammin saastuneesta ilmasta, toteavat tutkijat saavutuksestaan.
Central Floridan yliopiston kemian tutkijat ovat puolestaan löytäneet tavan saada aikaan fotosynteesiprosessi synteettisessä materiaalissa. Sen avulla voidaan muuntaa kasvihuonekaasuja puhtaaksi ilmaksi ja tuottaa energiaa samaan aikaan.
Ryhmä on luonut tavan käynnistää kemiallinen reaktio metalli-orgaanisissa kehyksissä (MOF), mikä hajottaa hiilidioksidia harmittomiksi orgaanisiksi aineiksi.
Tutkijat ympäri maailmaa ovat jo vuosia etsineet tapaa, jolla näkyvä valo käynnistää kemiallisen muunnoksen. UV-säteillä on tarpeeksi energiaa mutta niiden osuus auringosta tulevasta valosta on pieni. Näkyvällä alueella on puolestaan käytettävissä vain muutamia ja kalliita materiaaleja.
Nyt käytettiin titaania, joka on yleinen myrkytön metalli ja sekä MOF-kehyksiin sijoitettuja sinistä valoa absorboivia orgaanisia molekyylejä, jotka toimivat valoa korjuun antenneina.
Menetelmän kemiallinen reaktio muuntaa CO2:ta kahdeksi kahdenlaiseksi auringosta johdetuksi polttoaineeksi ja tuottaa prosessin ilman puhdistamiseksi.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 15.5.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
