Jos onnettomuuksissa vapautuu radioaktiivista säteilyä - tai terrori-iskuissa - voi olla vaikea määritellä, ovatko ihmiset joutuneet säteilyn uhriksi. Lundin yliopistossa Ruotsissa tehty väitös osoittaa, että älypuhelimesta voidaan selvittää säteilyn uhriksi joutuminen.
Joskus ihminen joutuu ionisoivan säteilyn kohteeksi onnettomuuksissa. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus on viimeisin tällainen surullinen tapaus. Näissä tapauksissa on iso hyöty siitä, että voidaan nopeasti määritellä, onko ihminen joutunut säteilyn kohteeksi.
Therése Geber-Bergstrand tutki väitöstyössään lähellä kehoa olevia esineitä, josko ne paljastaisivat ionisoivan säteilyn olemassaolon. Yksi tutkituista esineistä oli älypuhelin.
Älypuhelin sisältää alumiinioksidista valmistettuja resistoreita, jotka voivat paljastaa vielä kuusi vuotta onnettomuuden jälkeen säteilyn kohteeksi joutumisen. Analyysissä älypuhelin purettiin osiin ja pitoisuuksia mitattiin valoherkällä, optisella mittauksella.
Therése Geber-Bergstrandin mukaan tulokset ovat lupaavia. Tutkijat ovat jo sopineet Ruotsin säteilyturvaviranomaisten kanssa, että onnettomuustilanteissa uhreilla olleita älypuhelimia voidaan analysoida Lundin laboratoriossa. Tutkimuksen perusteella voidaan nopeasti päättää, onko kohde syytä lähettää jatkotutkimuksiin ja pikaiseen hoitoon.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
