Joka toinen suomalainen pelkää robottiautoja, mutta niiden tuloa markkinoille on mahdoton estää. Audi on ottanut taas uuden askeleen eteenpäin esittelemällä uuden A8-luksusmallin, joka on ensimmäinen 3-tason robottiautovaatimukset täyttävä kaupallinen ajoneuvo.
SAE-järjestö määritteli jo 2014 luokituksen, jolla erilaisia automaatiojärjestelmiä voitiin luokitella. 5-taso merkitsee täydellistä itsenäistä ajoneuvoa, mutta sellaisia joudutaan odottelemaan vielä pitkään.
3-taso on sekin iso hyppäys eteenpäin. SAE:n määritelmässä 3-taso tarkoittaa sitä, että kuljettaja voi irrottaa katseensa ajamisesta ja tiestä, ja esimerkiksi katsella elokuvaa. Ajoneuvo pystyy 3-tasolla käsittelemään tilanteista, jotka vaativat välitöntä puuttumista, kuten hätäjarrutuksia.
Ensi vuonna markkinoille tulevassa Audi A8:ssa on useita pitkälle vietyjä automaatiojärjestelmiä. A8 pystyy ajamaan liikenneruuhkassa itsenäisesti 60 kilometrin tuntivauhtiin asti. Järjestelmä kytketään päälle painamalla nappia auton keskikonsolissa.
Ruuhkapilotti huolehtii liikkeellelähdöstä, kiihdyttämisestä ja jarruttamisesta. Kuljettajan ei enää tarvitse jatkuvasti seurata autoa. Kansallisten lakien salliessa kuljettaja voi jopa katsella televisiota auton isolta näytöltä. Kun vauhti kasvaa, auto kutsuu kuljettajaa ottamaan vastuun ajamisesta.
A8:n järjestelmä laskee jatkuvasti kuvaa auton ympäristöstä. Siihen käytetään dataa tutkista, etukamerasta ja ultraääniantureista. Lisäksi Audi käyttää ensimmäisenä autonvalmistajana laserskanneria.
Tuotantomalleihin uusi autopilotti on tulossa vähitellen. Tekniikka edellyttää lainsäädännön muuttamista, mikä tulee tapahtumaan eri nopeudella eri maissa.
Ruuhkapilotin lisäksi tulevassa A8:ssa on etäpysäköintipilotti sekä pysäköintihalli/autotallipilotti. Auto osaa pysäköidä itsensä, mutta kuljettaja joutuu monitoroimaan prosessia. Sen sijaan kuljettajan ei tarvitse istua autossa, vaan pysäköinnin voi käynnistää älypuhelimella.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
