Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Fläkt Woods Oy ovat kehittäneet virtaussäätimen, jonka ansiosta rakennusten ilmanvaihto mukautuu todellista kysyntää vastaavaksi ja parantaa siten sisäilmanlaatua ja energiatehokkuutta. Virtaussäädin hyödyntää ultraääneen perustuvaa virtausanturia, joka sopii hyvin esimerkiksi vaativiin sairaalaolosuhteisiin ja kouluihin.
Nykyiset ilmanvaihtojärjestelmät perustuvat arvioituun keskimääräiseen käyttöasteeseen, eivätkä ne pysty mukautumaan käyttöasteen yllättäviin muutoksiin. Esimerkiksi kokoushuoneessa sisäilman laatu voi olla huono riittämättömän ilmastoinnin vuoksi arvioidun käyttäjämäärän ylittyessä tai vaihtoehtoisesti ilmastointi pauhaa täysillä tyhjässä tilassa, jolloin energiaa kuluu hukkaan.
VTT ja Fläkt Woods kehittivät Tekes-rahoitteisessa ULVI-yhteisprojektissa ratkaisuksi uuden virtausanturin, joka mahdollistaa luotettavan mittauksen koko nopeusalueella, myös pienillä virtauksilla. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei tarvita likaa kerääviä eikä tilaa vieviä mittalaitteita. Huoltovapaa, hiljainen ja tarkka älyanturiratkaisu ei myöskään aiheuta painehäviöitä.
- Ultraäänipulssi lähetetään ilmastointikanavan säteen suuntaisesti ja mitataan differentiaalisesti. Tällä mittausjärjestelyllä eliminoimme monia virhelähteitä ja mittauksesta saadaan siten erittäin tarkka, kertoo tutkimustiimin vetäjä Anu Kärkkäinen VTT:ltä.
- Uuden virtaussäätimen avulla huonetilaan saadaan juuri oikea ilmamäärä senhetkisen kuormituksen mukaan. Kiinteistön koko elinkaaren kustannukset laskevat, kun ilmanvaihto toimii tarkasti ja tarpeenmukaisesti. Tarpeenmukainen ilmastointi pienentää energiakustannuksia 45 - 50 prosenttia, sanoo tuotepäällikkö Timo Kaasalainen Fläkt Woodsilta.
Tuote lanseerataan ensimmäisenä Suomen ja Ruotsin markkinoille syyskuussa.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
