Googlen Android-käyttöjärjestelmän maine tietoturvakysymyksissä ei ole kovin mairitteleva. Yhtiön koodaajat ovatkin tehneet paljon töitä parantaakseen uuden version eli Android Oreon tietoturvaa.
Googlen mukaan haavoittuvuuksista yli kolmasosa liittyi viime vuonna käyttöjärjestelmän ytimeen eli kerneliin. 85 prosenttia näistä haitoista oli seurausta laitevalmistajien kehittämistä ajureista.
Androidin tietoturvaa Googlella kehittävä ohjelmistosuunnittelija Sami Tolvanen kertoo blogissaan, että Androidin käyttöliittymäkerroksen tietoturvan parantaminen on tehnyt kernelistä houkuttelevamman kohteen hyökkäyksille. Tämän takia Android 8:ssa eli Oreossa on parannettu erityisesti kernelin suojaa.
Jo Android Nougatissa kerneliä suojattiin aiempaa paremmin eristämällä ne käyttäjäprosesseista. Oreossa on hyödynnetty linux-ytimen neljää tietoturvaominaisuutta. Ne tulevat käyttöön kaikissa uusissa Oreolla varustetuissa laitteissa.
Android-ytimen versioon 4.8 tuotiin paranneltu usercopy-toiminto, jonka avulla ydin tarkistaa kaikki käyttäjäkerroksen ytimelle osoittamat pyynnöt. Toiminto on myös portattu vanhoihin Android-ytimiin 3.18-versiosta eteenpäin.
Toinen tärkeä lisäys on ASLR-tekniikan (Address Space Layout Randomization) tuominen Androidiin. Kyse on tekniikasta, joka tekee ytimen osien lataamiseen muistiin käynnistyksen yhteydessä satunnaiseksi. 64-bittisille ARM-prosessoreille tämä on olut mahdollista vasta linux-ytimestä 4.6 lähtien ja nyt se on tuotu Androidille.
Lisätietoja Androidin paremmasta suojauksesta voi lukea Sami Tolvasen blogista.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
