Digitalisaation keskellä näyttää olevan tilaa myös nostalgialle. Polaroid-pikakameran taru loppui kymmenen vuotta sitten, mutta nyt legendaarinen laite tekee paluun. Noin satasen maksavalla kameralla voi ottaa kuuluisia "reaaliaikaisesti printattuja" valokuvia, kuten tämän päivän diginatiivit sanoisivat.
Polaroid One Step oli jo 1940-luvulla keksittyyn ideaan perustunut ja vuonna 1977 markkinoille tuotu kamera, joka mullisti monen perheen kuvaamisen ennen digikameroita ja älypuhelimia. Laite tulosti valmiit kuvat heti näytille. Aikana, jolloin kuvien teettäminen kesti useita päiviä, ja aiemmin jopa viikkoja, tämä oli mullistavaa.
Alkuperäinen Polaroid ei tietenkään voinut kestää digitaalisen kuvaamisen vyörytystä ja filmien valmistus lopetettiin vuonna 2008. Polaroid on nykyään olemassa vain tuotemerkkinä, mutta sen nykyinen omistaja Impossible Project on nyt esitellyt OneStep 2 -mallin, joka tulee myyntiin lokakuussa.
Mikä parasta, Polaroidin ideaa ei ole tuotu 2000-luvulle ja digiaikaan. Uudessa kamerassa on hyvin vähän nykyään kaikkialle tunkevaa "älyä". Kamerassa on nyt ajastin, salama ja sen voi ladata USB-liitännän kautta, mutta muuten siit puuttuvat kaikki nykylaitteiden hienoudet.
Polaroid-kamerassa ei ole kuvausohjelmia, ei suotimia, ei selfie-mahdollisuutta, ei GPS-taggausta eikä mitään muutakaan niistä ominaisuuksista, joita ilman nykyihminen ei tule toimeen. Sen sijaan se valottaa yhden painalluksen vikoineen päivineen heti filmille.
"Joka kerta kun suljinta painaa, tuhannet kemialliset rektiot käynnistyvät luomaan yhden epätäydellisen, ainutlaatuisen kuvan", hehkuttaa Polaroidin mainoslause. Siinä on jotain aika hienoa.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
