Tekoäly tulee väistämättä muuttamaan kyberturvallisuuden valvontaa. - Kun ihminen tuottaa tietoa, tekoälysovellukset kykenevät nappaamaan, tallentamaan ja muistamaan sen. Miksi käyttää aikaa rutiininomaiseen googlaamiseen, kun tekoäly tuo tiedon valmiiksi pureskeltuna, kysyy tietoturvaratkaisuihin erikoistuneen Combitechin myyntijohtaja Esa Törölä.
Keinoälyn avulla voidaan kerätä keskitettyä tietopankkia haittaohjelmiin liittyvästä tietoturvatiedosta, kuten rikollisten käyttämistä IP-osoitteista tai tyypillisistä hyökkäystavoista. Kaikki organisaatiot tarvitsevat näitä tietoja suojautuakseen, joten globaali yhteistyö on välttämätöntä.
Tulevaisuudessa tekoäly auttaa tunnistamaan käyttäjien epäilyttävää toimintaa jo ennen kuin vahinkoa on ehtinyt tapahtua. - Esimerkiksi sovelluskehityksessä tekoälyn avulla voidaan analysoida ja korjata uusia ohjelmia jo ennen kuin ne ovat tuotannossa ja käyttäjien käytössä. Riskienhallinnassa taas voidaan hyödyntää tekoälyn kognitiivisia taitoja eli kykyä ymmärtää luonnollista kieltä, valjastamalla se etsimään organisaation järjestelmissä olevaa sensitiivistä dataa. Löytäessään haavoittuvaa tietoa, ohjelma voi piilottaa tai poistaa sensitiivisiä osioita, jotta mahdolliset hyökkääjät eivät voi hyödyntää niitä, Törölä kuvaa.
Tekoäly tuo kyberuhkien analyysiin kattavuutta ja säännönmukaisuutta, johon manuaalinen käsittely ei yllä. - Isot muutokset ovat tietysti hitaita, sillä niihin kohdistuu aina muutosvastarintaa. Arvioisin kuitenkin, että viimeistään 5-10 vuoden kuluessa on itsestäänselvyys, että järjestelmien suojaamiseen käytetään nimenomaan tekoälyä.
Kehitys vie kuitenkin aikana. - Aika harva käyttää häiriöiden tunnistamiseen tällä hetkellä mitään teknologiaa, Törölä muistuttaa.
Keinoälyn käyttö pienentää riskejä ja auttaa tekemään parempia päätöksiä. - Häiriövaste eli incident response on suhteellisen uusi termi, mutta siihen liittyy paljon asioita. Esimerkiksi tietoturvahenkilöillä on jatkuvasti suuri huoli väärien päätösten tekemisestä. Tietoturvapoikkeamaa arvioidessa se saatetaan todeta harmittomaksi, kunnes sitten kolmen kuukauden kuluttua huomataan dataa kadonneen ja tilanne on jo katastrofaalinen.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
