Jotta voisi täysin ymmärtää kemiallisten reaktioiden dynamiikkaa, pitää tutkijoiden pystyä tutkimaan atomien ja molekyylien liikkeitä niiden omassa aikaskaalassa. Zürichin teknisessä korkeakoulussa on kehitetty laser, joka kykenee kuvaamaan jopa elektroneja.
Tutkijoiden kehittämä laserpulssi kestää vain 43 attosekuntia (10-18 s). Tämä riittää elektronien liikkeen vangitsemiseen. Molekyylit pyörivät pikosekuntien (10-12 s) nopeudella ja atomit värisevät femtosekuntien (10-15 s) nopeudella, tutkijat selventävät.
Itse asiassa 43 attosekuntia kestävä pulssi on lyhytaikaisin kontrolloitu tapahtuma, jonka ihminen on koskaan luonut. Pulssin tuottaminen ei ole mikään triviaali tehtävä.
Tutkijat lähtivät liikkeelle infrapunalaserista, jolla luotiin röntgensädepulssi, jonka spektrikaistanleveys on hyvin suuri. Tämän ansiosta laserilla voidaan havainnoida esimeriksi fosforia ja rikkiä jotka ovat mukana biomolekyyleissä.
Attosekuntilaserilla voi olla monia merkittäviä kaupallisia seuraamuksia. Esimerkiksi näin nopealla spektroskopialla voidaan kehittää tehokkaampia aurinkokennoja, koska ensimmäistä kertaa voidaan seurata askel askeleelta, miten auringonvalo generoi sähköä kennon materiaaleissa.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
