Huawei järjesti eilen ensimmäisen tapahtuman, jossa Suomessa tehtävää tuotekehitystä esiteltiin kansainväliselle toimittajajoukolle. Yhtiön tutkimuskeskuksia Helsingissä ja Tampereella vetävä Mikko Terho kertoi, ettei hän usko 5G-tekniikan vastaavan kaikkiin sille asetettuihin vaatimuksiin.
- Lopulta kaikki liittyy internetiin ja yhteyksien pitäisi olla reaaliaikaisia. 5G:n määritelty yhden millisekunnin latenssi riittäisi hyvin, mutta verkko ei käytännössä kykene siihen.
Terho itse visioi verkkotekniikasta, jossa erilaisilla laitteilla saataisiin luotua reaaliaikainen kaupunkimalli. Tai ”city scene”, kuten teho sitä nimittää. Verkkoyhteys toimisi sitten kaikilla erilaisilla laitteilla: puettavilla laitteilla, AR-laseilla – vaikka niiden kehitys onkin vielä alkuvaiheessa – ja vastaavilla. – Oikeastaan nämä ovat 6G-ominaisuuksia, Terho määrittelee.
Terhon alaisuudessa on yhteensä 300 kehittäjää. Yksiköillä ei ole mitään määrättyä vastuuta jostakin tutkimusalueesta, mutta tottakai niiltä löytyy omat vankat osaamisalueensa. Helsingissä on tehty esimerkiksi tuoreen Mate 10 -mallin vaativa antennisuunnittelu ja tulevien 5G-radioiden piirikehitystä. Tampereella on tehty esimerkiksi kuvan- ja audionkäsittelyn algoritmeja.
Terho myönsi, että Huaweinkin tutkimuskeskuksessa puretaan kilpailijoiden laitteita osiin, mutta hän ei pidä sitä kovin hyödyllisenä. – Kaikki sitä tekevät, mutta ei siitä mitään kilpailuetua saa. Terhon mukaan yritys olisi auttamatta myöhässä, jos kilpailijan laitteista löytyisi jotain, jota ei ole omiin tuotteisiin mallinnettu ja suunniteltu.
Huawein ilmapiiriä Terho kehuu. – Kokeilemme kaikkea nopeasti ja usein epäonnistumme nopeasti. Sitähän kaikki suunnittelijat haluavat tehdä, prototyyppejä.
Entistä työnantajaa Nokiaa moni on moittinut hyvin varovaiseksi ja konservatiiviseksi. Nokiaa Terho ei selvästi halua kommentoida, mutta Huaweita hän kehuu agressiiviseksi. – Raudan täytyy aina tulla ensin, hän päättää.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
