VTT on kehittänyt uuden valmistusteknologian erittäin korkeataajuisten terahertsijärjestelmien integrointiin. Se mahdollistaa yhä pienempien ja korkeataajuisempien tietoliikenne- ja kuvantamissovellusten sekä avaruusinstrumenttien kustannustehokkaan kehittämisen. VTT:n teknologia palkittiin Euroopan Mikroaaltokonferenssissa.
Yli sadan gigahertsin taajuuksillla toimivien järjestelmien käyttöä rajoittavat kalliit valmistusmenetelmät. Lisäksi nykyiset aaltoputkipohjaiset järjestelmät ovat liian isokokoisia laajamittaiseen käyttöön.
- Uudella ratkaisulla voidaan valmistaa yli sadan gigahertsin järjestelmiä kustannustehokkaasti”, sanoo tiimipäällikkö Pekka Pursula VTT:ltä.
Menetelmä perustuu piikiekolle valmistettaviin mikromekaanisiin aaltoputkiin sekä aktiivisiin millimetrimikropiireihin (MMIC). Se mahdollistaa vähähäviöisen korkeataajuisen signaalien kuljettamisen MMIC-piireille ja toimii samalla MMIC-piirin kotelointiratkaisuna.
Teknologiaa voidaan hyödyntää tietoliikennesovelluksissa, jossa yli sadan gigahertsin taajuusalueille rakennettavat radiolinkit luovat edellytykset nykyistä nopeammalle langattomalle tiedonsiirrolle. Siitä hyötyvät myös terahertsitaajuuksilla toimivat kuvantamissovellukset, kuten turvakamerat, joiden avulla nähdään mm. vaatteiden alle kätketyt teräesineet. Teknologia soveltuu myös avaruudessa käytettävien yhä pienikokoisempien, satelliitteihin tulevien kaukokartoituslaitteiden valmistamiseen.
- Tavoitteena on saada tuotantokustannukset kymmenesosahintaan siitä, mitä nykyisillä standardivalmistusmenetelmillä päästään, ja komponenttien koko huomattavasti pienemmäksi, Pursula visioi ja kertoo kehitystyön jatkuvan edelleen.
Euroopan suurimmassa mikroaaltokonferenssissa teknologian kehittäjinä palkittiin tiiminvetäjä Pekka Pursula, tutkija Antti Lamminen, erikoistutkija Mikko Kantonen, erikoistutkija Jaakko Saarilahti ja johtava tutkija Vladimir Ermolov VTT:ltä. Tulevaisuudessa tätä tutkimus- ja valmistusteknologiaa on tarkoitus tarjota palveluna teollisuudelle.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
