München on merkittävä iso kaupunki Linuxin ja avoimen liikkeen kannalta ylipäätään, koska 14 vuoden siellä on käytetty omaa Linux-versiota. Nyt baijerilaiset siirtyvät Windowsiin, mutta totuus on, että yhä useampi julkinen organisaatio on siirtymässä Linuxiin.
Münchenin päätöstä on pidetty jonkinlaisena merkittävänä takaiskuna Linuxille. Silti esimerkiksi maailmalla kertovat, että yhtä useammin organisaatiot valitsevat avoimeen koodiin perustuvan järjestelmän.
Esimerkiksi ZDNet kertoo, että Ubuntu on yleisin käyttöjärjestelmä Amazonin julkisessa AWS-pilvipalvelussa. Ranskan poliisilaitoksella on 70 000 PC-konetta, joissa ajetaan Gendbuntua, sekin on Münchenin LiMuxin tapaan Ubuntusta kehitetty versio.
Ranskassa 15 ministeriössä on vaihtanut Microsoft Officen LibreOfficeen ja saman päätöksen on tehnyt Hollannin puolustusministeriö, jossa LibreOffice asennetaan sataantuhanteen tietokoneeseen.
Itävallassa Wienin hallinnossa on puolestaan käynnissä siirtymä Wienuxiin. Saksan kansallinen työvoimatoimisto käyttää OpenSUSEa, jolla on vahvat saksalaiset juuret. Islannin kouluissa Windows on vaihtunut Ubuntuun.
Vastaavia esimerkkejä löytyy paljon. Tästä huolimatta Windows on edelleen kotikäyttäjän ykkösvalinta ja tilastojen mukaan näin tulee olemaan vielä pitkän aikaa.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
