VTT on kehittänyt reaaliaikaisen ja luotettavan laitteen, jolla voidaan mitata erityisesti sisäilman ammoniakki- ja formaldehydipitoisuudet samanaikaisesti toisin kuin nykyisillä käytössä olevilla mittalaitteilla. Se soveltuu myös ulkoilmaa heikentävien päästöjen mittaamiseen mm. kaupunkien keskustoista ja liikenteestä.
- Laite kykenee mittaamaan luotettavasti ja jatkuvatoimisesti useamman kaasun pitoisuudet alle 10 ppb:n herkkyydellä, ja se ilmoittaa tuloksen nopeasti muutamassa minuutissa tai tarvittaessa jopa sekunneissa. Prototyyppi on joustavasti muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin, kertoo erikoistutkija Timo Rajamäki.
Yksi ppb vastaa miljardisosaa ilmassa olevista kaasumolekyyleistä, eli puhutaan äärimmäisen pienistä pitoisuuksista. Raja-arvo sisäilman kaasupitoisuudelle, josta ei aiheudu havaittavia terveyshaittoja, on ammoniakille noin 20-30 ppb:tä (30-40 mikrogrammaa kuutiossa) ja formaldehydille noin 40-125 ppb:tä (30-100 mikrogrammaa kuutiossa) sisätilaluokasta riippuen.
Yleinen sisäilmaongelmien aiheuttaja ovat sisustus- ja rakennusmateriaalien päästöt. Formaldehydin ja ammoniakin tyypillisimpiä lähteitä huoneilmassa ovat katto- ja seinätasoitteet sekä liimat ja muovimatot ja erityisesti niissä käytetyt liimat ja liuotteet.
VTT:n herkässä ja reaaliaikaisessa laitteessa mittausmenetelmä perustuu tarkkaan valitun laserin valon imeytymiseen eli absorboitumiseen tutkittavaan aineeseen. Valo kulkee mitattavan ilman läpi moniheijastuskyvetissä, jolloin saavutetaan useiden kymmenien metrien mittausmatka ja riittävä herkkyys jopa näin pienissä pitoisuuksissa. Laite imee mitattavan kaasun omalla näytepumpullaan, ja sitä ohjataan tietokoneella.
Vastaavaa modulaarista ja useampaa kaasua samanaikaisesti näin matalilla pitoisuuksilla reaaliaikaisesti mittaavaa analysaattoria ei tähän mennessä ole ollut Suomessa ammattilaiskäytössä. Kehitetty prototyyppi on nyt teknisesti käyttövalmis, ja sille haetaan tuotteistajaa sekä uusia sovelluskohteita.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
