ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

Robotti maksaa itsensä takaisin vuodessa

Tietoja
Julkaistu: 19.12.2017
Luotu: 19.12.2017
Viimeksi päivitetty: 19.12.2017
  • Automaatio

Robotiikkainvestointien takaisinmaksuaika on lyhyt. Deloitten tutkimuksen mukaan robotiikkainvestointien takaisinmaksuaika on niitä hyödyntävillä yrityksillä alle yksi vuosi. Robottien odotetaan korvaavan tulevaisuudessa jopa viidesosan nykyisestä työvoimasta.

Lähes 80 prosenttia robotiikkaa hyödyntävistä yrityksistä uskoo niihin liittyvien investointien kasvavan merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Suomessa liikkeellelähtö on ollut varovaisempaa, mutta robotiikan käyttöönoton uskotaan vilkastuvan myös täällä.

Yli puolet Deloitten robotiikkatutkimukseen vastanneista yrityksistä hyödyntää robotiikkaa tai on selvittänyt sen käyttöönoton mahdollisuuksia organisaatiossaan. Lisäksi lähes viidesosa harkitsee robotiikan käyttöönottoa seuraavien kahden vuoden aikana.

- Suomessa robotiikkaa on toistaiseksi testattu pääasiassa pilottiprojektien avulla. Onnistuneet kokemukset ovat kuitenkin rohkaisseet yrityksiä jatkamaan robotiikkakokeilujaan ja erilaisia jatkoprojekteja suunnitellaan nyt uusiin kohteisiin. Asiakkaamme pohtivat myös kognitiivisen automaation hyödyntämistä, eli robotiikkaa tukevien, usein analytiikkaan perustuvien, ratkaisujen käyttöönottoa lisäämään robotisoinnista saatavia hyötyjä, Deloitten robotiikkapalvelujen vetäjä Mika Kärkkäinen sanoo.

Suomessa suurin robottien hyödyntäjä on Valmet Automotiven tehdas Uudessakaupungissa. Korien kokoonpanossa yrityksellä on käytössään yli 600 robottia.

Yli 60 prosenttia Deloitten tutkimukseen vastanneista pitää robotiikkaratkaisuja strategisesti merkittävinä tai yrityksen kaikkia toimintoja koskettavina hankkeina. - Tyypillisesti robotiikkaratkaisujen käyttöönotto aloitetaan ensin toimintokohtaisesti, minkä jälkeen todetaan, että robotiikka koskettaakin koko yritystä. Suomalaisten yritysten kannattaisi rohkeasti nostaa robotiikka keskeiseksi strategiseksi alueeksi. Robotiikan hyödyntämisestä voi parhaimmillaan seurata yrityksille kokonaan uutta liiketoimintaa, Mika Kärkkäinen kannustaa.

Kärkkäisen mukaan kansainvälisestä vertailusta on nähtävissä, että keskimääräiset robotiikkainvestoinnit ovat muualla suurempia kuin Suomessa. - Ennustamme, että Suomi alkaa tämän vuoksi jäädä jälkeen muista maista tehokkuusvertailuissa, esimerkiksi palvelukeskusten ja tukifunktioiden kustannusten osalta. Robotit ovat jo normaali osa työvoimaa maailmalla, ja kannustamme suomalaisia yrityksiä pikapikaa kuromaan kiinni tätä kuilua, hän haastaa.

Deloitten tämänvuotiseen RPA-kyselyyn vastasi 400 asiakasta eri toimialoilta eri puolilta maailmaa. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017.

MORE NEWS

Suomessa kehitettiin 35 euron AR-lasit

Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet lisätyn todellisuuden lasit, joiden komponentit maksavat vain noin 35 euroa. OpenAR-S-lasit näyttävät langattomien antureiden mittaustiedot suoraan käyttäjän näkökentässä. Koko rakenne perustuu edullisiin vakiokomponentteihin ja 3D-tulostukseen.

AMD lupaa murskata Nvidian Veran suorituskyvyssä

Tekoälyagentit kasvattavat datakeskusten perinteisten palvelinprosessorien merkitystä. Tekoälymallien suorittamisen lisäksi agenttien on käsiteltävä tietokantoja, ajettava ohjelmakoodia ja ohjattava yrityssovelluksia. AMD vastaa kasvavaan laskentatarpeeseen kuudennen sukupolven Epyc-prosessoreilla, jotka perustuvat uuteen Zen 6 -arkkitehtuuriin.

Ilmajäähdytys ei enää riitä tekoälyräkkiin

Tekoälypalvelinten tehotiheys kasvaa niin nopeasti, että perinteinen ilmajäähdytys ei enää yksin riitä. – Tulevaisuudessa tekoälyräkin tehotiheys voi nousta jopa yhteen megawattiin. Se vastaa karkeasti noin 200 tavallisen sähköuunin yhteenlaskettua tehoa, sanoo Schneider Electricin Secure Power -liiketoimintayksikön Suomen myyntijohtaja Juho Huusko.

Uusi eRedCap tositoimissa ensimmäistä kertaa

Ericsson ja Altair Semiconductor ovat muodostaneet ensimmäisen onnistuneen verkkoyhteyden eRedCap-tekniikalla, joka on entistä kevyempi versio 5G:stä. Tekniikan avulla voidaan rakentaa edullisempia ja vähemmän energiaa kuluttavia IoT-laitteita. Kaupallisia toteutuksia odotetaan vuonna 2027.

Hugging Face joutui torjumaan tekoälyhyökkäystä avoimella kielimallilla

– Kun yritimme analysoida hyökkäystä perinteisellä, suljettuun kielimalliin perustuvalla järjestelmällämme, turvarajoitukset estivät sen käytön, kertoi Hugging Facen perustaja Thomas Wolf Slushin Founder Stagella Helsingissä. Lopulta yritys joutui turvautumaan avoimeen kielimalliin selvittääkseen, miten tekoälyagentit olivat hyökänneet sen järjestelmiin.

Vibe-koodaus tulee nyt myös raudalle

Tekoäly on mullistanut ohjelmistokehityksen, mutta elektroniikan rakentaminen vaatii edelleen erityisosaamista. Tanskalainen Atech haluaa muuttaa tämän. Slushissa yrityksen perustaja Tomas Harmer esitteli, kuinka toimivan elektroniikkalaitteen voi rakentaa muutamassa minuutissa keskustelemalla tekoälyn kanssa.

Tekoäly ei saa vielä päättää teollisuusverkoissa

– Tuotantoverkkojen kriittisyys pakottaa tietynlaiseen konservatiivisuuteen, sanoo Advanian verkkoliiketoiminnan johtaja Timo Lindfors. Tekoälyä voidaan jo käyttää teollisuusverkkojen hallinnan tukena, mutta itsenäisiin päätöksiin sitä ei juuri päästetä. Ennen kuin tekoäly voi tehdä muutoksia omin päin, sen on osattava myös peruuttaa virheelliset päätöksensä.

Kielimallit eivät riitä roboteille

Suuret kielimallit ovat oppineet käsittelemään tekstiä, kuvia ja valtavia tietomääriä, mutta ne eivät vielä ymmärrä fyysistä maailmaa ihmisen tavoin. General Intuitionin Vincent Mitchellin mukaan robotiikan seuraava suuri harppaus edellyttää toimintamalleja, joiden kouluttamisessa videopelit ja simulointi voivat nousta ratkaisevaan asemaan.

Tekoälykisa siirtyy käyttöliittymien väliseksi

Tekoälyn seuraavaa kilpailua ei välttämättä ratkaista kielimallien suorituskyvyllä vaan sillä, miten niitä käytetään. Suomalaiset Jolla ja Venho.ai uskovat henkilökohtaiseen tekoälyagenttiin, joka toimii käyttäjän omassa laitteessa ilman pilvipalvelua. Älypuhelin ei kuitenkaan riitä kaikkeen, sillä paikallisten tekoälymallien suorittamista rajoittavat muisti, virrankulutus ja lämmöntuotto.

Omron tuo kyberturvan vanhoihin automaatiojärjestelmiin

Teollisuusautomaation kyberturvaa voidaan parantaa ilman koko ohjausjärjestelmän uusimista. Omronin uusi CJ3M-logiikka tuo salatun tiedonsiirron ja käyttöoikeuksien hallinnan vanhoihin CJ2M-järjestelmiin pelkällä prosessoriyksikön vaihdolla.

Datakeskusten nopeutuminen vaatii yhä tarkempaa ajoitusta

Datakeskusten tiedonsiirtonopeuksien kaksinkertaistuminen kiristää kellopiirien tarkkuusvaatimuksia. SiTime on julkistanut kaksi uutta kellopiiriperhettä, jotka tukevat 224 gigabitin SerDes-yhteyksiä ja PCIe 7.0 -väylää. Piirit on kehitetty alun perin Renesasilla, jonka kellopiiriliiketoiminta suunnittelijoineen ja immateriaalioikeuksineen on siirtynyt SiTimelle.

Stubb uskoo Suomen nousevan tekoälyinfran suurvallaksi

Presidentti Alexander Stubb uskoo, että Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta tekoälyn infrastruktuurin suurvallaksi. Slush 2026 -tapahtuman avauskeskustelussa Stubb nosti esiin Suomen puhtaan energian, Nokian verkkoteknologian sekä vahvan kvantti- ja avaruusteknologian osaamisen. Hänen mukaansa tekoälyn seuraava suuri kilpailu käydään infrastruktuurista.

NB-IoT irtautuu maanpäällisistä verkoista

NB-IoT-laitteiden yhteydet eivät enää rajoitu matkapuhelinverkkojen kuuluvuusalueille. Satelliittioperaattori Iridium on aktivoinut uuden NTN Direct -palvelunsa, joka tuo 3GPP-standardeihin perustuvan NB-IoT-tiedonsiirron koko maapallon kattavaan satelliittiverkkoon. Ensimmäinen palveluun hyväksytty moduuli tulee Nordic Semiconductorilta.

Suomalainen Willo tekee Teslan unelmasta totta

Nikola Tesla haaveili jo yli sata vuotta sitten maailmasta, jossa sähköä voitaisiin siirtää ilman johtoja. Nyt suomalainen Willo on ottanut merkittävän askeleen kohti tämän vision toteutumista. Yhtiö esitteli Helsingissä maailman ensimmäiseksi kuvaamansa langattoman tehonsiirron, jossa vastaanotin voi sijaita täysin vapaasti kolmiulotteisessa magneettikentässä. Akuton lamppu syttyi heti, kun se tuotiin huoneeseen.

SolidRun siirsi 10 gigabitin Ethernetin vaikeimman osan moduulille

Nopean Ethernet-yhteyden toteuttaminen on yksi teollisuuden sulautettujen järjestelmien vaativimmista piirilevysuunnittelun tehtävistä. SolidRun on ratkaissut ongelman integroimalla kaikki kolme Ethernetin PHY-piiriä suoraan uuteen NXP i.MX 95 -prosessorimoduuliinsa.

Fujitsu yhdistää AI-palvelimet sadan kilometrin päässä toisistaan

Fujitsun verkkoteknologiayhtiö 1Finity on kehittänyt optisen verkkokortin, jolla eri datakeskuksissa sijaitsevia tekoälypalvelimia voidaan yhdistää jopa 800 gigabitin sekuntinopeudella noin sadan kilometrin etäisyydellä. Uutuuden tavoitteena on saada hajautetut GPU-resurssit tehokkaampaan käyttöön.

Wi-Fi 8 testaaminen onnistuu jo ennen standardin valmistumista

Wi-Fi 8 -standardin odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2028, mutta ensimmäisiä laitteita voidaan jo testata. Anritsu on päivittänyt MT8862A-mittausalustansa tukemaan uutta WLAN-tekniikkaa sekä Bluetooth LE -yhteyksiä.

Suomalainen salain sai ensimmäisenä Naton hyväksynnän

Suomalaisen Instan kehittämä salauslaite on saanut ensimmäisenä kotimaisena salausratkaisuna Naton Confidential-tason hyväksynnän. Traficom on lisäksi todennut Insta SafeLink Secret -salaimen täyttävän Suomen turvallisuusluokan II eli SALAINEN-tason vaatimukset. Hyväksynnät avaavat laitteelle käyttömahdollisuuksia sekä Suomen viranomaisverkoissa että Naton turvallisuusluokitellussa tiedonsiirrossa.

Kelluu kehitti lentävän tutkan Suomen itärajan valvontaan

Suomalainen Kelluu on kehittänyt ilmalaivaansa passiivisen tutkan, joka havaitsee kohteita radio-, televisio- ja matkapuhelinverkkojen signaalien heijastuksista. HALO-järjestelmä ei lähetä itse mitään, joten sen toimintaa ei voi paikantaa tutkalähetteen perusteella.

Würth tuo suuret virrat tavalliselle piirilevylle

Suurten virtojen johtaminen piirilevyllä on perinteisesti edellyttänyt paksuja kuparikerroksia tai erikoisrakenteita. Würth Elektronik ICS uusi PowerBusbar PF -virtakisko mahdollistaa suurten virtojen siirtämisen myös tavallisella FR4-piirilevyllä. Samalla voidaan pienentää piirilevyn kokoa ja valmistuskustannuksia.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Suomessa kehitettiin 35 euron AR-lasit
  • AMD lupaa murskata Nvidian Veran suorituskyvyssä
  • Ilmajäähdytys ei enää riitä tekoälyräkkiin
  • Uusi eRedCap tositoimissa ensimmäistä kertaa
  • Hugging Face joutui torjumaan tekoälyhyökkäystä avoimella kielimallilla

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet