3GPP-järjestö on jo loppusuoralla 5G-tekniikan standardointityössään. BT:n eli entisen British telecomin 5G-arkkitehtuureista vastaavan Andy Suttonin mukaan lopullinen standardi valmistuu kesäkuuhun mennessä. Sutton esitteli IET:n 5G-konferenssissa, mitä tuleva standardi tarkoittaa käyttäjän kannalta.
Ensinnäkin Sutton muistutti, ettei 5G:ssä päästä pitkään aikaan alkuperäisiin IMT-2020-määritysten tavoitteisiin eli 20 gigabittiin sekunnissa verosta käyttäjälle päin ja 10 gigabittiin sekunnissa toiseen suuntaan.
- Kannattaa muistaa, että LTE-standardissa tavoite oli 1 gigabitti sekunnissa. Nyt 10 vuotta standardin valmistumisen jälkeen verkoissa aletaan demota gigabitin nopeuksia, joten kehitys on vienyt aikaa.
- 20 gigabittiä ei pidä odottaa ensi syksynä, eikä vielä pitkänä aikaan. Eikä siihen päästä suunnitteilla olevalla 3,5 gigahertsin taajuusalueella, vaan tarvitaan korkeampia taajuuksia ja leveämpiä kanavia, Sutton korosti.
5G tuo parannuksia mobiiliyhteyksiin oikeastaan kaikilta osin. Esimerkiksi spektritehokkuus paranee yli kaksinkertaiseksi 4G:een verrattuna. 5G:ssä tehokkuus ilmaistaan verkosta alaspäin lukemalla 30 bittiä sekunnissa hertsiä khti (bit/s/Hz). Päätelaitteesta verkkoon tehokkuustavoite on 15 bit/s/Hz.
5G:ssä on lisäksi ensimmäistä kertaa määritelty ”tyypillinen käyttötapa”, jolloin datanopeuden pitäisi olla sata megabittiä sekunnissa. Verkkoon päin videoitaan pitää pystyä lataamaan tyypillisesti 50 megabitin sekuntinopeudella. Tämä on operaattoreille iso haaste esimerkiksi kaupunkien keskustoissa, joissa verkon käyttäjiä on tiheästi.
Mobiilikäyttäjille 5G-latenssitavoite on 4 millisekuntia, mutta URLLC-yhteyksille eli ultraluotettaville linkeille tavoite on 1 millisekunti. Nämä ovat ITU:n minimivaatimuksia, mutta 3GPP on määrittelemässä vieläkin lyhyempiä viiveitä.
5G-kännykät myös vastaavat käyttäjän datapyyntöihin nykyistä nopeammin, sillä ns. control-plane- eli ohjaustason viive on 20 millisekuntia. Tässä ajassa päätelaitteen pitäisi pystyä jo aloittamaan datapakettien lataaminen verkosta. Tässäkin 3GPP:n tavoite on kovempi eli 10 millisekuntia.
Suttonin esitykseen voi tutustua IET:n sivuilla.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
