Göteborgilaisen Chalmersin teknisen korkeakoulun tutkija Mattias Marklund on yhdessä englantilaiskollegoiden kanssa esittänyt laskelmia, joiden perusteella erittäin kirkas lasersäde voisi pysäyttää elektronit.
Aina kun valo osuu johonkin objektiin, osa valosta siroutuu takaisin objektin pinnasta. Mikäli tämä objekti liikkuu äärimmäisen nopeasti ja valo on erittäin voimakas, voi tapahtua merkillisiä asioita. Elektronit voivat esimerkiksi täristä niin voimakkaaksi, että ne hidastuvat, koska ne sätielevät niin palon energiaa. Fyysikot kutsuvat ilmiötä säteilyreaktioksi.
Ilmiön uskotaan tapahtuvan esimerkiksi mustien aukkojen ja kvasarien lähellä. Jos ilmiötä voitaisiin mitata laboratoriossa, saisimme uudenlaista tietoa prosesseista, jotka tapahtuvat kaikkein äärimmäisissä olosuhteissa universumissa.
Eilen kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi aihetta koskevan tutkimuksensa tulokset Physical Review X -lehdessä. Tutkijat törmäyttivät lasersäteen, joka on miljardi kertaa auringonpinnalla olevaa valoa kirkkaampi suurienergisen elektronisuihkun kanssa. Koe onnistui Gemini-laserlaitteistolla Englannissa.
Fotonit, jotka heijastuvat lähellä valon nopeutta kulkevasta objektista, lisäävät energiatasoaan. Kokeessa takaisin heijastuva valo siirtyy näkyvän alueelta gammasäteilyn alueelle. Tämän ilmiön avulla tutkijat onnistuivat päättelemään, milloin säteet oli saatu menestyksellä törmäytettyä.
Tutkijoiden mukaan ilmiön varmentaminen vaatii vielä lisää kokeita kuluvan vuoden aikana.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
