Virrankäytön katkaistu erilaisissa pienen tehonkäytön radiolaitteissa pidentää akun käyttöaikaa mutta laite ei silloin toimi. Sellaisen herättäminen toimintaan voi tapahtua ajastuksella, mittaussignaalista tai radiolähetteen kautta (WuRx). Stanfordin yliopiston tutkijoiden kehittämä uudenlainen herätejärjestelmä, voi kytkeä langattomia radiolaitteita päälle energiatehokkaammin kuin aiemmin.
Stanfordin apulaisprofessori Amin Arbabian laboratoriossa työskennellyt opiskelija Angad Rekhi ja Arbabian ovat kehittäneet herätevastaanottimen, joka käynnistää ja lataa laitteen ultraäänisignaaleilla.
Toimimalla huomattavasti pienemmillä aallonpituuksilla ja siirtymällä radiotaajuuksista ultraäänelle, tämä vastaanotin on paljon pienempi kuin vastaavat radiosignaaleihin reagoivat herätevastaanottimet.
Herätevastaanotin kuuntelee uniikkia ultraäänikuviota, joka kertoo milloin kyseinen laite kytketään päälle. Se tarvitsee vain hyvin pienen määrän tehoa ylläpitää tätä jatkuvaa kuuntelua, joten se säästää edelleen energiaa ja pidentää samalla tämän hieman kookkaamman laitteen akun käyttöikää.
Ultraäänellä toimiva herätevastaanotin tarvitsee akun, mutta sillä on paljon suurempi kantavuusalue kuin langattomasti toimivilla laitteilla. Erittäin pienen tehonkulutuksen ansiosta se käyttöikä on pitkä. Nämä kaksi tekniikkaa - langaton teho ja herätevastaanottimet - palvelevat todennäköisesti eri tarkoituksia, mutta molemmat viittaavat käänteeseen laitteissa, jotka muodostavat laitteiden internetin.
Ultraäänen käyttö mahdollistaa yksinkertaisemman varauselektroniikan ja selkeämmän säteilyn raja-arvojen huomioon ottamisen. Toisaalta ultraääni vaatii suoran näkö/kuuloyhteyden lähettimen ja vastaanottimen välillä. Toisaalta yhteys vaimenee nopeammin kuin radioaallot ja vaatii kookkaamman lähetinyksikön.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 21.2.2018
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
