Matkapuhelinalan yritykset ja analyytikot ovat tällä viikolla kokoontuneet Barcelonaan vuotuisille Mobile World Congress -messuille. Messuilla on taas nähty valtava joukko uusia laitteita, joihin on kuitenkin useimpiin suhtauduttu aika nuivasti. MWC näyttää samalla, ettei matkapuhelinala ole terve.
Huawein pääjohtaja Richard Yu sanoi messuilla, että kännyköissä pitää olla 10 prosentin markkinaosuus päästäkseen nollatulokseen. Voiton tekeminen edellyttää 15 prosentin osuutta. Tällaisia yrityksiä maailmassa on täsmälleen kaksi: Apple ja Samsung.
Esimerkiksi Oppo- ja Vivo-merkkejä valmistava BK Electronics yltää merkeillään 14 prosentin markkinaosuuteen. Suomessa valtavan suosion saavuttanut Huawei keikkuu tämän perusteella noin nollatuloksessa 10 prosentin markkinaosuudellaan.
Silti kännykkävalmistajia on pitkälti toistasataa. Apple imuroi käytännössä kaikki alan voitot suurilla katteillaan, mutta kysymys kuuluu miksi nämä kaikki muut jatkavat yrittämistään.
Englantilaisessa Electronics Weekly -lehdessä on tehty kiinnostava vertailu. Siinä nähtiin, että matkapuhelinala on samassa tilassa kuin missä PC-toimiala oli 7-8 vuotta sitten. Mikrot näyttivät kaikki samalta, niitä käytettiin samoilla sovelluksilla ja käyttöjärjestelmillä, markkinakasvu oli pysähtynyt ja koko PC-ala oli lähdössä laskuun, joka ei vieläkään ole päättynyt.
Onko näin myös älypuhelimissa? Ainakin pääosin vastaus on kyllä. Laitteet näyttävät nykyään kaikki samanlaisilta. Design-innovaatioita on hyvin vaikea löytää. Valmistajat pyrkivät erottumaan juuri nyt tekoälysovelluksilla, mutta pian siitä tulee vähintään kaikkien keskihintaisten laitteiden vakiotekniikkaa.
Lisäksi viime vuoden viimeinen neljännes oli koko älypuhelinalan ensimmäinen, jolloin myyntimäärät laskivat ja markkinakasvu päättyi. Kun tiedetään, kuinka paljon tutkimusta ja tuotekehitystä uusien laitteiden kehittäminen vaatii, edessä voi olla vain pudotuspeli. Joko kasvat kannattavaksi tai kuolet pois.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
