Lähitulevaisuudessa yhä useamman palkanlaskijan työkaverina häärii robotti. Suomalaiset yritykset tutkivat automaation mahdollisuuksia jopa aktiivisemmin kuin pohjoismaiset kilpailijansa. Espoossa pääkonttoriaan pitävän Aditron palkanlaskijat voivat viestitellä Bobo-robotin kanssa sähköpostitse, aivan kuten kenen tahansa työkaverin.
Yksittäisen palkkalaskelman käsittely vaatii noin 20 vaihetta, ennen kuin palkka saadaan maksuun ja työntekijän tilille. Monessa yrityksessä niistä jokaisen suorittaa yhä ihminen – mutta yhä useampi kartoittaa mahdollisuuksia siirtää tehtäviä robottien hoidettaviksi.
- Olemme laskeneet, että palkanlaskennan vaiheista noin 80 prosenttia on mahdollista automatisoida täysin, kertoo Aditron liiketoimintajohtaja Petteri Hannula.
Palkkahallinnon ohjelmisto- ja ulkoistuspalveluita toimittava Aditro on tutkinut palkanlaskennan automatisaatiota nyt noin kolmen vuoden ajan. Konkreettinen esimerkki kehitystyön tuloksista on Bobo-niminen robotti, joka liittyi palkanlaskijoiden tiimiin vuoden 2016 keväällä.
- Palkanlaskijamme voivat viestitellä Bobon kanssa sähköpostitse. Se lähettää postia esimerkiksi silloin, kun palkkalaskelman tarkistus on valmistunut tai kyselee lisätietoja käynnissä olevaa tehtävää varten. Bobolta voi myös pyytää apua – aivan kuten muiltakin työkavereilta, Hannula kertoo.
Bobo tarvitsee muun muassa tarkistustyöhön vain noin kymmenesosan ajasta, joka ihmiseltä kuluu laskelman läpikäymiseen. Tulevaisuudessa palkkalaskelman käsittely saattaa sujua vieläkin nopeammin. - Kun kaikki mahdollinen on saatu automatisoitua, saattaa työ vaatia palkanlaskijalta vain muutaman napinpainalluksen. Tällä hetkellä suurin hyöty on kuitenkin se, että voimme vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa rutiinitehtävistä haastavampaan ja tuottavampaan työhön, Hannula sanoo.
Palkkojaan odottaville työntekijöille laskennan vauhdittuminen voi tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta seurata palkan kertymistä reaaliaikaisesti. - On mahdollista, että palkka voitaisiin maksaa vaikkapa kerran päivässä, Hannula visioi.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
