Vakuutus- ja turvayhtiö mySafetyn tutkimuksen mukaan jo lähes 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Viimeisen vuoden aikana tapauksia sattui yli 30 000, eli keskimäärin yli kolme suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi joka tunti.
Identiteettivarkauden rikoksia selvitetään yhä vähemmän. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneista identiteettirikoksista, joista koitui taloudellista haittaa, selvittämättä jäi 40 prosenttia. Rikoksia siis selvitettiin puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin selvittämättä jäi hieman alle kolmasosa taloudellista vahinkoa aiheuttaneista identiteettivarkauksista.
mySafetyn mukaan älypuhelinostokset kasvattavat riskiä joutua varkauden uhriksi. Viidesosa suomalaisista tekee verkko-ostoksensa älypuhelimella. Puhelinostoissa korostuu ihmisten hätäisyys: sopimustekstit ohitetaan, ja verkkokaupan tietoja ei tutkita kunnolla. Kun maltti ei riitä, riski joutua huijausten ja identiteettivarkauden kohteeksi kasvaa.
Puolet suomalaisista tekee verkko-ostoksia joka kuukausi. Heistä 20 prosenttia käyttää ostosten tekoon älypuhelinta, mutta ostoksia ei tehdä niin huolellisesti kuin tietokoneella.
Vakuutus- ja turvayhtiö mySafetyn vakuutuskäsittelijä Sari von Holtenin mukaan tällöin vaarana on joutua sekä verkkokauppahuijauksen että identiteettivarkauden kohteeksi.
- Puhelimella on totuttu toimimaan nopeasti, ja moni tekee myös verkko-ostokset hätäisesti. Ihmiset saattavat edetä mobiiliostoksissaan niin, että sopimuksia ja kauppaehtoja ei lueta ja tutkita kunnolla. Turva-asioita ei yksinkertaisesti malteta lukea ennen kuin syötetään omat tiedot ja hyväksytään kauppa, von Holten sanoo.
mySafetyn tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmasosa identiteettivarkauksista saa alkunsa verkossa. Varkauksia tehdään esimerkiksi tietomurron, sähköpostin tai sosiaalisesta mediasta urkittujen tietojen avulla. Joka toiselle suomalaiselle koituu varkaudesta taloudellista vahinkoa.
Monet verkkokaupat eivät välttämättä tue mobiilikäyttöliittymää, jolloin sivusto voi olla hankalakäyttöinen. Von Holtenin mukaan tämä lisää hätäisyyttä. Hän suositteleekin selaimen sijaan verkkokaupan oman sovelluksen käyttöä, jos ostokset haluaa tehdä puhelimella.
- Verkkokauppojen sovellukset on tehty ostamista varten, joten ne ovat yksinkertaisempia. Silloin myös välttyy suuremmalla todennäköisyydellä ponnahdusikkunoilta ja vääriltä klikkailuilta, jotka voivat viedä pois kaupan sivuilta, hän sanoo.