Vakuutus- ja turvayhtiö mySafetyn tutkimuksen mukaan jo lähes 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Viimeisen vuoden aikana tapauksia sattui yli 30 000, eli keskimäärin yli kolme suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi joka tunti.
Identiteettivarkauden rikoksia selvitetään yhä vähemmän. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneista identiteettirikoksista, joista koitui taloudellista haittaa, selvittämättä jäi 40 prosenttia. Rikoksia siis selvitettiin puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin selvittämättä jäi hieman alle kolmasosa taloudellista vahinkoa aiheuttaneista identiteettivarkauksista.
mySafetyn mukaan älypuhelinostokset kasvattavat riskiä joutua varkauden uhriksi. Viidesosa suomalaisista tekee verkko-ostoksensa älypuhelimella. Puhelinostoissa korostuu ihmisten hätäisyys: sopimustekstit ohitetaan, ja verkkokaupan tietoja ei tutkita kunnolla. Kun maltti ei riitä, riski joutua huijausten ja identiteettivarkauden kohteeksi kasvaa.
Puolet suomalaisista tekee verkko-ostoksia joka kuukausi. Heistä 20 prosenttia käyttää ostosten tekoon älypuhelinta, mutta ostoksia ei tehdä niin huolellisesti kuin tietokoneella.
Vakuutus- ja turvayhtiö mySafetyn vakuutuskäsittelijä Sari von Holtenin mukaan tällöin vaarana on joutua sekä verkkokauppahuijauksen että identiteettivarkauden kohteeksi.
- Puhelimella on totuttu toimimaan nopeasti, ja moni tekee myös verkko-ostokset hätäisesti. Ihmiset saattavat edetä mobiiliostoksissaan niin, että sopimuksia ja kauppaehtoja ei lueta ja tutkita kunnolla. Turva-asioita ei yksinkertaisesti malteta lukea ennen kuin syötetään omat tiedot ja hyväksytään kauppa, von Holten sanoo.
mySafetyn tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmasosa identiteettivarkauksista saa alkunsa verkossa. Varkauksia tehdään esimerkiksi tietomurron, sähköpostin tai sosiaalisesta mediasta urkittujen tietojen avulla. Joka toiselle suomalaiselle koituu varkaudesta taloudellista vahinkoa.
Monet verkkokaupat eivät välttämättä tue mobiilikäyttöliittymää, jolloin sivusto voi olla hankalakäyttöinen. Von Holtenin mukaan tämä lisää hätäisyyttä. Hän suositteleekin selaimen sijaan verkkokaupan oman sovelluksen käyttöä, jos ostokset haluaa tehdä puhelimella.
- Verkkokauppojen sovellukset on tehty ostamista varten, joten ne ovat yksinkertaisempia. Silloin myös välttyy suuremmalla todennäköisyydellä ponnahdusikkunoilta ja vääriltä klikkailuilta, jotka voivat viedä pois kaupan sivuilta, hän sanoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
