Huhtikuussa louhintaohjelmat hallitsivat Check Pointin haittaohjelmatilaston kärkeä jo neljättä kertaa peräkkäin. Yritysverkoista 16 prosentista löytyi Coinhive-tartunta, joten se säilytti maailmanlaajuisen johtoasemansa. Toinen kryptolouhija, Cryptoloot, seurasi täpärästi perässä 14 prosentilla, kun Roughted-mainoshaittaohjelma ylsi kolmannelle sijalle 11 prosentilla.
Suomessa viiden yleisimmän haittaohjelman joukossa oli kolme kryptolouhijaa, yleisimpänä Cryptoloot. Sen yleisyys oli lähes 23 prosenttia. Suomessa Coinhive oli sijalla viisi 11 prosentin vaikuttavuudella.
Check Pointin tietoturvatutkijat havaitsivat jo alkuvuonna, että kyberrikolliset hyödyntävät Microsoft Windows Server 2003 -palvelimen ja Oracle Web Logic -palvelimen paikkaamattomia haavoittuvuuksia kryptovaluutan salalouhintaan. Huhtikuussa tämä toiminta yleistyi merkittävästi. Kaikkiaan 46 prosentissa organisaatioista havaittiin louhintaan liittyvä hyökkäys, jonka kohteena oli Microsoft Windows Server 2003 -haavoittuvuus, ja Oracle Web Logicia pyrittiin hyödyntämään louhintaan 40 prosentissa yrityksistä.
- Päivittämättömiin palvelimiin kohdistuvat hyökkäykset ovat tärkeä muistutus yrityksille. Tietoverkkojen suojaamisessa ei pidä unohtaa perusasioita, kuten ohjelmistojen paikkausta ja päivityksiä, kiteyttää Check Pointin tietoturvatutkijoiden ryhmää vetävä Maya Horowitz.
Viimeisin päivitys kumpaankin palvelimeen on ollut saatavilla jo puolen vuoden ajan. Horowitzin mielestä on huolestuttavaa, että siitä huolimatta niinkin moneen serveriin pystyttiin tunkeutumaan.
Haittaohjelmien top3 huhtikuussa:
1. Coinhive– Kryptolouhija, joka on suunniteltu louhimaan Moneroa käyttäjän tietämättä, kun tämä vierailee verkkosivulla.
2. Cryptoloot- Kryptolouhija, joka käyttää uhrin prosessoritehoa kryptovaluutan louhimiseen.
3. Roughted - Laajan skaalan haittamainosohjelma, voi tarjota reitin myös kiristysohjelmille.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
