Lähes puolet suomalaisista käyttää samaa salasanaa useassa palvelussa. Deloitten kyselyn mukaan tähän hyvin yleiseen virheeseen syyllistyy 46 prosenttia suomalaisista. Deloitten mukaan salalause ratkaisisi ongelman monen käyttäjän puolesta.
Deloitten nyt keväällä tekemästä kyberturvallisuuskyselystä selviää, että joka kolmannen suomalaisen salasana on helposti muistettava numero- tai kirjainyhdistelmä. Joka viides kyselyyn osallistuneista kertoo käyttävänsä samaa salasanaa sekä kotona että töissä, ja lähes puolet tunnustaa käyttävänsä samaa yksittäistä salasanaa useassa eri verkkopalvelussa.
Eri salasanaa tulisi käyttää ainakin kaikkein kriittisimmillä tileillä, joista pääsee yhden salasanan kautta kirjautumaan useaan palveluun. Jos samaa salasanaa käyttää monessa palvelussa, on hyvin mahdollista, että käyttäjätunnus ja salasana ovat jo vuotaneet jostain palvelusta. Eri salasanojen käyttäminen eri palveluissa vähentää merkittävästi riskiä joutua tietomurron kohteeksi.
Yhdessä viime aikojen suurimmassa tietovuodossa maailmalla rikollisten käsiin päätyi yli kolmen miljardin ihmisen tiedot salasanoineen. Suomessa tapahtui huhtikuussa 2018 käyttäjätilien määrällä mitattuna Suomen kolmanneksi suurin tietomurto, jossa 130 000 henkilön tiedot varastettiin. - Kohteeksi voi joutua kuka tahansa, mutta omaan tietoturvaan voi itse vaikuttaa paljon, sanoo Deloitten kyberturvallisuusjohtaja Tero Mellin.
Deloitten kyselyn mukaan suomalaiset eivät ole kovin huolissaan salasanoista. Kaikkein huolettomampia salasanan käytön suhteen ovat alle 20-vuotiaat. Vähemmän kuin joka kolmas vastaaja vaihtaa salasanansa säännöllisesti. Deloitten tietoturva-asiantuntijoiden mukaan salasanan vaihtaminen ei kuitenkaan aina lisää tietoturvaa, sillä usein salasanaksi valitaan alkuperäisestä hieman muunneltu sana, joka rikollisten on helppoa jäljittää. Tiheä vaihtaminen lisää salasanojen unohtamista ja niiden ylös kirjaaminen lisää tietoturvariskiä.
- Kehottaisin unohtamaan salasanojen monimutkaisuusvaatimukset ja keskittymään pituuteen. Lause on salasanaa tietoturvallisempi vaihtoehto. Se mikä ihmisestä tuntuu monimutkaiselta ja vaikeasti arvattavalta salasanalta, on ohjelmallisesti lähes yhtä helppo murtaa kuin yksinkertaisempi sana. Monimutkaiset merkki- ja kirjainkokovaatimukset usein vain vaikeuttavat salasanan muistamista. Hyvä keino salalauseen muistamiseen on sitoa se käytettävään palveluun. Esimerkiksi Facebookissa salalause voisi olla ”täällä ovat kaikki sometuttuni”, jolloin lause on helpompi palauttaa mieleen, Mellin neuvoo.
– Haluamme olla tekoälyn hyödyntämisen edelläkävijöitä, ja se vaatii luottamuksen rakentamista asiakkaiden suuntaan. Pelkkä yrityksen oma lupaus ei enää riitä, sanoo Julius Manni. Vincit on saanut ensimmäisenä Suomessa akkreditoidun ISO/IEC 42001 -sertifikaatin.
Autoteollisuuden millimetriaaltotutkaa käytetään ihmisten ja kohteiden havaitsemiseen kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja autonomisen ajamisen (AD) sovelluksissa. Ajoneuvon ulkopuolisen ympäristön valvontaan käytetään tyypillisesti tutkaa, kameroita ja LiDARia. ADAS auttaa kuljettajaa monissa ajotilanteissa, kuten törmäysvaroituksissa, automaattisessa jarrutuksessa ja pysäköintiavustuksessa. Autonomisessa ajamisessa sensoridataa käytetään ajoneuvon ohjaamiseen automaattisesti.
