Göteborgilaisen Chalmersin teknillisen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet grafeenista kootun levyn, jonka lämmönjohtavuus on yli 60 prosenttia suurempi kuin nykyisillä grafiittikalvoilla. Tulos on tutkijoilla suuri yllätys.
Grafeenilla on erinomainen lämmönjohtavuus. Tähän asti tutkijat ovat kuitenkin olettaneet, grafeenikerroksista kootulla kalvolla voi olla suurempi lämmönjohtavuus kuin grafiittikalvolla, sillä grafiitti koostuu monista grafeenikerroksista.
Nykyisten grafiittisten lämmönsiirtokalvojen lämmönjohtavuus on jopa 1950 W/mK. Ruotsalaistutkijoiden grafeenista kokoaman kalvon lämmönjohtavuus voi saavuttaa jopa arvon 3200 W/mK, mikä on yli 60 prosenttia korkeampi kuin parhaimmilla käytännön grafiittikalvoilla.
Professori Johan Liu ja hänen tutkimusryhmänsä ovat tehneet tämän tarkasti sekä jyväkokoa että grafeenikerrosten pinoamisjärjestystä säädellen. Suuri lämmönjohtavuus johtuu grafeenikerrosten suuresta raekoosta, tasaisuudesta ja heikosta kerrosten välisestä sidosenergiasta. Näillä ominaisuuksilla fononit voivat liikkua nopeammin grafeenikerroksilla sen sijaan, että ne toimisivat vuorovaikutuksessa kerrosten välillä.
- Uudella hyvin lämpöä johtavalla ja ohuella että joustavalla ja kestävällä grafeenikalvolla on potentiaalia uutena lämmönsiirtomateriaalina erimuotoisen elektroniikan ja muiden suuritehoisten järjestelmien lämmönhallintaan, toteaa Johan Liu.
Japanilaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet uudenlaisen lämmitys/jäähdytystoiminnon, joka toteutettiin yhdellä magneettisella materiaalilla ilman tavanomaista liitosrakennetta. NIMS:n ja Tohoku yliopiston tutkijat havaitsivat anisotrooppisen magneettisen Peltier-efektin. Kyseessä on termosähköinen muunnosilmiö, jossa magneettisessa materiaalissa virran suunnan ohjaus aiheuttaa lämmön ja jäähdytyksen.
Aikaisemmin on löydetty anisotrooppinen magneto-Seebeck-vaikutus. Anisotrooppista magneto-Peltier-vaikutusta, joka on vastavuoroinen anisotrooppiselle Magneto Seebeck -vaikutukselle, ei kuitenkaan ollut havaittu ennen tätä tutkimusta.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 26.6.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
