5G-tekniikka on vasta standardoitu ja ensimmäiset operaattorit ovat -oma Elisa mukana joukossa – lanseeranneet kaupalliset 5G-palvelut, mutta mitä sen jälkeen tulee? IEEE:n CTN-lehdessä on koottu yhteen niitä suuntia, johon 6G-tekniikka tulee menemään.
Suomen on tarkoitus olla myös tulevan 6G-tutkimuksen kärkimaa. Akatemian johdolla on käynnistetty jo viime keväänä 6Genesis-kärkihanke. 8-vuotista lippulaivaprojektia vetää Oulun yliopiston professori Matti Latva-aho ja sen käytännön työ on alkamassa jo tänä vuonna.
Mutta mitä 6G voisi olla? Jääkö 5G:n jälkeen mitään kehitettävää jäljelle? CTN-lehdessä arvioidaan, että 6G-verkkojen on pakko nostaa yhteyksien bittinopeutta. Useiden kymmenien gigabittien datanopeudet vaativat uusia taajuuksia, joita löytyy esimerkiksi 100-300 gigahertsin väliseltä alueelta. Tätä aluetta on tutkittu monissa tutkimuslaitoksissa, esimerkiksi TU Dresdenissä professori Gerhard Fettweisin johdolla.
Bittitiheyden kasvattaminen voi vaatia myös mobiiliyhteyksien tehostamisen satelliittilinkeillä. Tällöin puhuttaisiin bittinopeuden sijaan enemmänkin tilallisesta (spatial) spektritehokkuudesta: kuinka paljon bittejä sekunnissa saadaan siirtymään tietyllä kuutiometrillä?
Tavallaan kymmeniin tai satoihin antenneihin perustuvat massiiviset MIMO-ratkaisut ovat jo siirtymistä tähän suuntaan, mutta IEEE:n mukaan vielä MIMO-tekniikkaa ei ole täysin ymmärtänyt, miten näistä tekniikoista saadaan kaikki optimaalinen hyöty irti. 6G:ssä MIMO voi siis näyttää kovasti erilaiselta kuin uudessa 5G-tekniikassa.
Yksi keino parantaa yhteyksien nopeutta on kehittää antennitekniikkaa. Kun käytössä on vain 1-2 antennia, se sopivat hyvin päätelaitteen kuorien sisään. Jos halutaan integroida satoja antenneja millimetriaaltoalueella, ne täytyy integroida laitteiden radiopiireille. Tämä tulee olemaan valtava haaste suunnittelijoille.
6G:ssä uskotaan myös tekoälyn merkityksen kasvavan. Esimerkiksi tekoälyä voidaan mahdollisesti hyödyntää modeemien itsesäätyvyydessä. Tekoäly voisi tunnistaa kulloisenkin radiotilanteen ja virittää radion sen mukaan optimaaliseen tilaan.
Joidenkin arvioiden mukaan 6G-tekniikka olisi tulossa käyttöön noin vuoden 2030 aikana. Esimerkiksi Matti Latva-aho on esittänyt tällaisia arvioita.
Infineon Technologies on tänään julkistanut AURIX TC4Dx -mikro-ohjaimen, joka on uusimman AURIX TC4x -perheen ensimmäinen jäsen. Uusi mikro-ohjain perustuu 28 nanometrin teknologiaan ja tarjoaa lisää suorituskykyä sekä korkeanopeuksisia yhteyksiä.
Viikon päästä alkavat Münchenissä ammattielektroniikan tärkeimmät messut, kun Electronica avaa ovensa. Tämä tarkoittaa, että messujen uusien tuotteiden vyöry on jo alkanut. Flex Power Systems lupaa esitellä Münchenissä uutta datakeskusten teholähdettään.
Intel on ollut viime aikoina uudenlaisissa huhuissa, kun yhtiötä on välillä pilkottu, välillä myyty. Kolmannen neljänneksen tulokseen kirjattiin massiiviset 16,6 miljardin dollarin tappiot, mutta pääjohtaja Pat Gelsinger sanoo silti, että Inteliä tai sen osia ei olla myymässä minnekään.
Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKOn lukujen mukaan Suomessa myytiin heinä-syyskuussa reilut 636 tuhatta puhelinta, mikä on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahassa mitattuna myynnin arvo sen sijaan laski 1,6 prosenttia.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.
