5G-tekniikka on vasta standardoitu ja ensimmäiset operaattorit ovat -oma Elisa mukana joukossa – lanseeranneet kaupalliset 5G-palvelut, mutta mitä sen jälkeen tulee? IEEE:n CTN-lehdessä on koottu yhteen niitä suuntia, johon 6G-tekniikka tulee menemään.
Suomen on tarkoitus olla myös tulevan 6G-tutkimuksen kärkimaa. Akatemian johdolla on käynnistetty jo viime keväänä 6Genesis-kärkihanke. 8-vuotista lippulaivaprojektia vetää Oulun yliopiston professori Matti Latva-aho ja sen käytännön työ on alkamassa jo tänä vuonna.
Mutta mitä 6G voisi olla? Jääkö 5G:n jälkeen mitään kehitettävää jäljelle? CTN-lehdessä arvioidaan, että 6G-verkkojen on pakko nostaa yhteyksien bittinopeutta. Useiden kymmenien gigabittien datanopeudet vaativat uusia taajuuksia, joita löytyy esimerkiksi 100-300 gigahertsin väliseltä alueelta. Tätä aluetta on tutkittu monissa tutkimuslaitoksissa, esimerkiksi TU Dresdenissä professori Gerhard Fettweisin johdolla.
Bittitiheyden kasvattaminen voi vaatia myös mobiiliyhteyksien tehostamisen satelliittilinkeillä. Tällöin puhuttaisiin bittinopeuden sijaan enemmänkin tilallisesta (spatial) spektritehokkuudesta: kuinka paljon bittejä sekunnissa saadaan siirtymään tietyllä kuutiometrillä?
Tavallaan kymmeniin tai satoihin antenneihin perustuvat massiiviset MIMO-ratkaisut ovat jo siirtymistä tähän suuntaan, mutta IEEE:n mukaan vielä MIMO-tekniikkaa ei ole täysin ymmärtänyt, miten näistä tekniikoista saadaan kaikki optimaalinen hyöty irti. 6G:ssä MIMO voi siis näyttää kovasti erilaiselta kuin uudessa 5G-tekniikassa.
Yksi keino parantaa yhteyksien nopeutta on kehittää antennitekniikkaa. Kun käytössä on vain 1-2 antennia, se sopivat hyvin päätelaitteen kuorien sisään. Jos halutaan integroida satoja antenneja millimetriaaltoalueella, ne täytyy integroida laitteiden radiopiireille. Tämä tulee olemaan valtava haaste suunnittelijoille.
6G:ssä uskotaan myös tekoälyn merkityksen kasvavan. Esimerkiksi tekoälyä voidaan mahdollisesti hyödyntää modeemien itsesäätyvyydessä. Tekoäly voisi tunnistaa kulloisenkin radiotilanteen ja virittää radion sen mukaan optimaaliseen tilaan.
Joidenkin arvioiden mukaan 6G-tekniikka olisi tulossa käyttöön noin vuoden 2030 aikana. Esimerkiksi Matti Latva-aho on esittänyt tällaisia arvioita.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
