Venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab on julkistanut uusimman DDoS-raporttinsa, jossa kartoitetaan botnet-pohjaisia palvelunestohyökkäyksiä. Kasperskyn mukaan DDoS-hyökkäyksissä tähdättiin kevään aikana vanhoihin haavoittuvuuksiin yleensä Linux-pohjaisilla boteilla.
Yksi uusimmista haavoittuvuuksista, joita botit hyödyntävät, on hyvin vanha. Kyseessä on Universal Plug and Play -protokollaan aukko, joka on ollut olemassa jo vuodesta 2001. Haavoittuvuuden takia haittaliikennettä voidaan lähettää useista porteista, jotka vaihtuvat satunnaisesti, mikä hankaloittaa liikenteen blokkaamista.
Windows-pohjaisten bottien käyttö pieneni lähes seitsemäsosaan aiemmasta. Samaan aikaan Linux-bottien määrä kasvoi 25 prosenttia. Tämä tarkoitti, että 95 prosenttia kaikista DDoS-hyökkäyksistä tuli Linux-boteista vuoden toisen neljänneksen aikana.
Kasperskyn mukaan esimerkiksi Japanissa valjastettiin huhtikesäkuussa 50 tuhatta valvontakameraa DDoS-hyökkäykseen. Huolestuttava löytö on uusi Hide-and-Seek -tyyppinen haittaohjelma, joka kykenee vastustamaan uudelleen käynnistystä. Tätä ei haittaa ei ole vielä käytetty bottihyökkäyksissä, mutta sellainen on mahdollista jo lähitulevaisuudessa.
Kasperskyn raporttiin voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
