Lausannen polyteknisen yliopiston eli EPFL:n tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet kehittämään huoneenlämpötilassa toimivan transistorin, joka koostuu eksitoneista. Keksintä voi johtaa paljon nykyistä nopeampaan, vähemmän tehoa kuluttavaan ja pienempään tilaan sopivaan elektroniikkaan.
Eksitoni on kvasipartikkeli, joka koostuu elektronista ja reiästä. Kun elektroni absorboi fotonin ja sen energiataso kasvaa, se jättää jälkeensä ”reiän” alemmalla energiatasolla. Reikä on myös kvasipartikkeli ja osoittaa puuttuvasta elektronista sidoksessa.
Niihin pohjautuvia transistoreja on esitelty aiemminkin, mutta vain äärimmäisen kylmissä olosuhteissa eli -173 asteessa. EPFL:n tutkijat ovat ensimmäisenä rakentaneet eksitonitransistorin, joka toimii normaalilämpötilassa. tämä onnistui kahden puolijohdekalvon avulla.
Koska elektroni on negatiivisesti varautunut ja reikä tai aukko positiivisesti varautunut, ne ovat sähköstaattisesti toisiinsa kytkeytyneitä (tätä kutsutaan COulumbin voimaksi). Tässä jännityksessä ja tasapainossa syntyy eksitoni. Kun elektroni putoa takaisin aukkoon, se luovuttaa fotonin ja eksitoni lakkaa olemasta.
Pitkään ajalteltiin, että eksitonin elinaika oli lian lyhyt ja sen energia liian pieni, jotta sitä voitaisiin hyödyntää elektroniikassa. EPFL:n tutkijoiden läpimurot tarkoittaa, että eksitonin elinikää ja niiden liikuttamista voidaan kontrolloida. Tämä onnistui volframi-diselenidi- ja molebdeeni-sulfidi-kalvojen avulla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
