Lausannen polyteknisen yliopiston eli EPFL:n tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet kehittämään huoneenlämpötilassa toimivan transistorin, joka koostuu eksitoneista. Keksintä voi johtaa paljon nykyistä nopeampaan, vähemmän tehoa kuluttavaan ja pienempään tilaan sopivaan elektroniikkaan.
Eksitoni on kvasipartikkeli, joka koostuu elektronista ja reiästä. Kun elektroni absorboi fotonin ja sen energiataso kasvaa, se jättää jälkeensä ”reiän” alemmalla energiatasolla. Reikä on myös kvasipartikkeli ja osoittaa puuttuvasta elektronista sidoksessa.
Niihin pohjautuvia transistoreja on esitelty aiemminkin, mutta vain äärimmäisen kylmissä olosuhteissa eli -173 asteessa. EPFL:n tutkijat ovat ensimmäisenä rakentaneet eksitonitransistorin, joka toimii normaalilämpötilassa. tämä onnistui kahden puolijohdekalvon avulla.
Koska elektroni on negatiivisesti varautunut ja reikä tai aukko positiivisesti varautunut, ne ovat sähköstaattisesti toisiinsa kytkeytyneitä (tätä kutsutaan COulumbin voimaksi). Tässä jännityksessä ja tasapainossa syntyy eksitoni. Kun elektroni putoa takaisin aukkoon, se luovuttaa fotonin ja eksitoni lakkaa olemasta.
Pitkään ajalteltiin, että eksitonin elinaika oli lian lyhyt ja sen energia liian pieni, jotta sitä voitaisiin hyödyntää elektroniikassa. EPFL:n tutkijoiden läpimurot tarkoittaa, että eksitonin elinikää ja niiden liikuttamista voidaan kontrolloida. Tämä onnistui volframi-diselenidi- ja molebdeeni-sulfidi-kalvojen avulla.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
