Lausannen polyteknisen yliopiston eli EPFL:n tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet kehittämään huoneenlämpötilassa toimivan transistorin, joka koostuu eksitoneista. Keksintä voi johtaa paljon nykyistä nopeampaan, vähemmän tehoa kuluttavaan ja pienempään tilaan sopivaan elektroniikkaan.
Eksitoni on kvasipartikkeli, joka koostuu elektronista ja reiästä. Kun elektroni absorboi fotonin ja sen energiataso kasvaa, se jättää jälkeensä ”reiän” alemmalla energiatasolla. Reikä on myös kvasipartikkeli ja osoittaa puuttuvasta elektronista sidoksessa.
Niihin pohjautuvia transistoreja on esitelty aiemminkin, mutta vain äärimmäisen kylmissä olosuhteissa eli -173 asteessa. EPFL:n tutkijat ovat ensimmäisenä rakentaneet eksitonitransistorin, joka toimii normaalilämpötilassa. tämä onnistui kahden puolijohdekalvon avulla.
Koska elektroni on negatiivisesti varautunut ja reikä tai aukko positiivisesti varautunut, ne ovat sähköstaattisesti toisiinsa kytkeytyneitä (tätä kutsutaan COulumbin voimaksi). Tässä jännityksessä ja tasapainossa syntyy eksitoni. Kun elektroni putoa takaisin aukkoon, se luovuttaa fotonin ja eksitoni lakkaa olemasta.
Pitkään ajalteltiin, että eksitonin elinaika oli lian lyhyt ja sen energia liian pieni, jotta sitä voitaisiin hyödyntää elektroniikassa. EPFL:n tutkijoiden läpimurot tarkoittaa, että eksitonin elinikää ja niiden liikuttamista voidaan kontrolloida. Tämä onnistui volframi-diselenidi- ja molebdeeni-sulfidi-kalvojen avulla.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.