Rikostilastojen valossa identiteettivarkauksien määrä on Suomessa erittäin suuri. Viime vuonna identiteettivarkaan uhriksi joutui noin 30 000 ihmistä. Kun identiteettivarkauksien määrää verrataan eri rikosmuotoihin, luku ylittää jo monen rikoksen vuosimäärän.
Esimerkiksi rattijuopumuksiin syyllistyttiin viime vuonna Suomessa yli 17 000 kertaa. Petoksia viime vuonna tehtiin yli 23 000, eli lähes kolmasosa vähemmän kuin identiteettivarkauksia. Huumausainerikosten määrä taas on kasvanut vuosittain lähes parilla tuhannella, mutta siitä huolimatta niitä tehtiin reilusti yli yhdeksän tuhatta rikosta vähemmän kuin identiteettivarkauksia.
Tietoturvayhtiö mySafetyn toimitusjohtajan Niclas Fagerlundin mukaan identiteettivarkaudet ovat Suomessa todellinen ongelma, jota ei vielä tiedosteta hyvin. - Monet eivät tiedä, että identiteettivarkaus on rangaistava rikos. Henkirikokset, murrot tai muut fyysiset rikokset ovat konkreettisempia ja näkyvämpiä asioita, joten ne on helpompi käsittää – mutta henkilötietojen varastaminen, se on näkymätöntä: vain ykkösiä ja nollia, Fagerlund sanoo.
Identiteettivarkauksista koituvat taloudelliset vahingot ovat kasvussa. mySafetyn tuoreen tutkimuksen mukaan joka toinen identiteettivarkauden uhri on kokenut rikoksesta taloudellista haittaa, ja kolmasosa uhreista yli 500 euron haittaa.
Vielä viime vuoden tutkimustuloksien mukaan myös suurien vahinkojen määrä oli huomattavasti pienempi kuin nyt. Yli 2000 euron vahinkoja koki viime vuonna noin kymmenen prosenttia suomalaisista, kun tänä vuonna vastaavan vahingon uhriksi joutui 16 prosenttia. Kaiken kaikkiaan yli tuhannen euron haittoja koki tämän vuoden tutkimuksen perusteella noin neljäsosa vastaajista.
Fagerlundin mukaan vahinkojen euromäärä jatkaa kasvuaan. - Olemme tutkineet identiteettivarkauden haittoja monta vuotta. Trendi on se, että euromääräinen summa kasvaa Pohjoismaissa, Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Fagerlund sanoo.
Suurin osa taloudellisista vahingoista johtuu tapauksista, joissa henkilötietojen avulla tehdään tilauksia tai lainahakemuksia. Sähköisessä rikollisuudessa Suomen syrjäisestä sijainnista ei ole etua. – Nettirikollisille Suomi on yhtä lähellä kuin muutkin maat. Emme ole enää erityisasemassa.
mySafetyn tutkimuksen mukaan identiteettivarkaudesta tehdään yhä useammin ilmoitus poliisille. Tänä vuonna rikosilmoituksen teki 55 prosenttia varkauden uhreista, kun viime vuonna 48 prosenttia. Vaikka rikoksesta ilmoitetaan yhä useammin viranomaiselle, ID-varkauksia selvitetään harvemmin kuin aiemmin. Tutkimuksen mukaan vuonna 2017 id-varkauksista noin 30 prosenttia jäi selvittämättä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 40 prosenttia.
Lisätietoja: https://www.mysafety.fi
Suora linkki tutkimukseen https://www.mysafety.fi/identiteettivarkaus
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
