Rikostilastojen valossa identiteettivarkauksien määrä on Suomessa erittäin suuri. Viime vuonna identiteettivarkaan uhriksi joutui noin 30 000 ihmistä. Kun identiteettivarkauksien määrää verrataan eri rikosmuotoihin, luku ylittää jo monen rikoksen vuosimäärän.
Esimerkiksi rattijuopumuksiin syyllistyttiin viime vuonna Suomessa yli 17 000 kertaa. Petoksia viime vuonna tehtiin yli 23 000, eli lähes kolmasosa vähemmän kuin identiteettivarkauksia. Huumausainerikosten määrä taas on kasvanut vuosittain lähes parilla tuhannella, mutta siitä huolimatta niitä tehtiin reilusti yli yhdeksän tuhatta rikosta vähemmän kuin identiteettivarkauksia.
Tietoturvayhtiö mySafetyn toimitusjohtajan Niclas Fagerlundin mukaan identiteettivarkaudet ovat Suomessa todellinen ongelma, jota ei vielä tiedosteta hyvin. - Monet eivät tiedä, että identiteettivarkaus on rangaistava rikos. Henkirikokset, murrot tai muut fyysiset rikokset ovat konkreettisempia ja näkyvämpiä asioita, joten ne on helpompi käsittää – mutta henkilötietojen varastaminen, se on näkymätöntä: vain ykkösiä ja nollia, Fagerlund sanoo.
Identiteettivarkauksista koituvat taloudelliset vahingot ovat kasvussa. mySafetyn tuoreen tutkimuksen mukaan joka toinen identiteettivarkauden uhri on kokenut rikoksesta taloudellista haittaa, ja kolmasosa uhreista yli 500 euron haittaa.
Vielä viime vuoden tutkimustuloksien mukaan myös suurien vahinkojen määrä oli huomattavasti pienempi kuin nyt. Yli 2000 euron vahinkoja koki viime vuonna noin kymmenen prosenttia suomalaisista, kun tänä vuonna vastaavan vahingon uhriksi joutui 16 prosenttia. Kaiken kaikkiaan yli tuhannen euron haittoja koki tämän vuoden tutkimuksen perusteella noin neljäsosa vastaajista.
Fagerlundin mukaan vahinkojen euromäärä jatkaa kasvuaan. - Olemme tutkineet identiteettivarkauden haittoja monta vuotta. Trendi on se, että euromääräinen summa kasvaa Pohjoismaissa, Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Fagerlund sanoo.
Suurin osa taloudellisista vahingoista johtuu tapauksista, joissa henkilötietojen avulla tehdään tilauksia tai lainahakemuksia. Sähköisessä rikollisuudessa Suomen syrjäisestä sijainnista ei ole etua. – Nettirikollisille Suomi on yhtä lähellä kuin muutkin maat. Emme ole enää erityisasemassa.
mySafetyn tutkimuksen mukaan identiteettivarkaudesta tehdään yhä useammin ilmoitus poliisille. Tänä vuonna rikosilmoituksen teki 55 prosenttia varkauden uhreista, kun viime vuonna 48 prosenttia. Vaikka rikoksesta ilmoitetaan yhä useammin viranomaiselle, ID-varkauksia selvitetään harvemmin kuin aiemmin. Tutkimuksen mukaan vuonna 2017 id-varkauksista noin 30 prosenttia jäi selvittämättä, kun edellisvuonna vastaava luku oli 40 prosenttia.
Lisätietoja: https://www.mysafety.fi
Suora linkki tutkimukseen https://www.mysafety.fi/identiteettivarkaus
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
